Meri-Lapissa raivataan parhaillaan metsää 400 kV voimalinjalle. Siihen rakennetaan Muhokselta Pohjois-Ruotsin Messaureen kulkeva voimalinja. Aurora Lineksi nimetty voimalinja ylittää Tornionjoen Ylitorniolla Vuennonkosken kohdalla.
Nyt on alettu suunnittelemaan myös toista rajan ylittävää linjaa eli Aurora Line kakkosta. Se on kaikkiaan neljäs Ruotsin ja Suomen välinen voimalinja pohjoisella maarajalla. Ensimmäiset kaksi rakennettiin 1970-luvulla.
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen pitää Aurora Line kakkoselle pohjoista maarajaa todennäköisenä vaihtoehtona. Pohjanlahden pohjassa on myös kaksi tasasähköyhteyttä maiden välillä, mutta uutta linjaa ei todennäköisesti toteuteta merikaapeliyhteytenä.
– Olemme tutkineet ruotsalaisten kanssa vaihtoehtoisia reittejä, ja selkeästi vaikuttaa siltä, että nimenomaan jostain pohjoisesta se kulkee samaan tyyliin, kun se ensimmäinen Aurora Line. Tämä on alustava suunnitelma, mutta vielä ei ole mitään päätetty.
Satojen miljoonien investointeja
Sähkömarkkinoiden toimivuus edellyttää, että sähkön siirtomahdollisuudet maasta toiseen ovat riittävät, ja yhteyksiä Ruotsin suuntaan ollaan lisäämässä ripeään tahtiin. Taustalla ovat sähkömarkkinoiden nopea muutos ja tuulivoiman nopea yleistyminen. Aurora Line ykkösen on määrä olla valmiina vuonna 2025 ja kakkonen 2030-luvulla.
Uusimman voimalinjan kustannusarviota ei vielä ole, mutta 370 kilometriä pitkä Aurora Line ykkönen on Fingridin 2020-luvun suurin investointi. Kustannukset ovat noin 254 miljoonan euroa, ja EU-tuikea siihen saadaan 127 miljoonaa euroa.
– Sitä saatiin merkittävä määrä. Yksi suurimmista tuista, mitä EU:sta on Suomeen kukaan käynyt hakemassa, Ruusunen kehaisee.
Fingrid maksoi kokonaan Suomen puolen osuuden ja 80 prosenttia myös Ruotsin puolen osuuden rakentamisesta. Se sai myös EU-tukea samassa suhteessa.
– Siinä lasketaan kansantalouksien saamia hyötyjä standardi menetelmillä, ja tässä ensimmäisessä Aurora Linessä todettiin, että valtaosa sen hyödyistä tulee Suomen puolelle. Sen takia se jako meni niin, että Fingrid maksaa enemmän, ja saa enemmän tukea, Ruusunen tarkentaa.
Suomi maksoi kahden vanhan rajalinjan rakentamisen Ruotsin puolen kustannukset kokonaan.
– Suomi on niistä hyötynyt enemmän, ja varmasti ne ovat maksaneet itsensä suomalaisille takaisi, aivan varmasti.
Sähkö kulkee molempiin suuntiin
Yhteyksiä siis tarvitaan, mutta onko takuuta siitä, että ne eivät ole tyhjän panttina. Elokuun lopulla Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa oltiin tyrmistyneitä Norjan hallituksen ilmoittamasta aikomuksesta vähentää sähkön vientiä. Norjan hallitus perusteli aikeitaan huoltovarmuudella. Huolena on mahdollinen sähköpula vesivarojen vähyyden takia.
– Kyllä meillä on hyvä tilanne. Ruotsi on kuitenkin ollut Euroopan suurin sähkönviejämaa ja kun Suomi tulee lähivuosina sähkön suhteen omavaraiseksi ja sitä riittää vientiinkin, niin silloin käydään sähkökauppaa molempiin suuntiin, Ruusunen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 15.10. kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: