Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä. Kisojen koko ohjelman löydät täältä.
”Tänään mennään näyttämään, mitä me osataan, ja pidetään hauskaa radalla.”
Kenttäratsastaja Veera Manninen uskoo, että sisäisellä puheella on suuri merkitys onnistuneen suorituksen kannalta. Sisäisellä puheella tarkoitetaan keskustelua, jota jokainen käy mielessään itsensä kanssa.
Manninen ajattelee, että myös hevonen ikään kuin kuulee hänen ajatuksensa.
– On tosi tärkeää, että sisäinen puhe on tsemppaavaa, varsinkin hevosten kanssa. Hevonen pystyy aistimaan, millä mielin sen selässä on, Manninen sanoo.
Sisäisellä puheella voi vaikuttaa siihen, mihin keskittyy, sanoo Suomen olympiajoukkueen urheilupsykologi Tiina Röning. Kun ihminen on jännittävässä tilanteessa, aivot tuottavat herkästi uhka- ja katastrofipuhetta. Urheilusuorituksen kannalta se on haitallista.
– Mieli on kuin popcorn-kone: se tuottaa satoja ajatuksia, joista suurin osa ei ole kovin kaksisia. Sisäisellä puheella voi korvata tajunnanvirtaa toimivammilla ajatuksilla, Röning sanoo.
Urheilija voi vaikuttaa sisäisellä puheella myös vireystilaansa ja tunnetilaansa, joissa lähtee suoritukseen. Molemmat vaikuttavat onnistumiseen.
”Saan epäonnistumisista tosi paljon ja teen harvoin samaa virhettä uudelleen.
kenttäratsastaja Veera Manninen
Veera Manninen hyödyntää sisäistä puhetta niin harjoitellessaan kuin kilpailupäivinä. Hän keskittyy satulassa yhteistyöhön hevosen kanssa: siihen, mitä milläkin hetkellä on tekemässä, ja miten hevonen reagoi. Ennen estettä hän saattaa miettiä, että kaikki on hyvin ja esteelle voi mennä rennosti.
Kannustava sävy säilyy, vaikka kaikki ei menisi toivotusti. Silloin Manninen voi miettiä vaikka, että ”ei haittaa, jatketaan eteenpäin”. Kenttäratsastus on lajina niin nopeatempoinen, ettei mokia voi jäädä miettimään. Jos niihin jää kiinni, se vaikuttaa hevoseen ja suoritukseen.
Epäonnistumiset opettavat
Mannisella ei ole koskaan ollut psyykkistä valmentajaa. Hän on oppinut säätelemään tunteitaan ja hyödyntämään sisäistä puhetta kokemuksen kautta.
24-vuotias Manninen on ratsastanut koko ikänsä. Ratsastuksenopettajan tytär aloitti kilpailemisen talutusluokissa alle kouluikäisenä ja eteni kenttäratsastuksen juniorimaajoukkueeseen jo 13-vuotiaana.
Lapsena Manninen saattoi itkeä epäonnistumisia ja kokea ne ylitsepääsemättömiksi. Jokainen kilpailu on kuitenkin opettanut armollisuutta itseä kohtaan.
On vaatinut lukemattomia toistoja oppia näkemään hyvät hetket myös heikommissa suorituksissa. Kun kilpailusuoritus on ohi, Manninen jäsentelee sen hyvin pian mielessään.
Mikä kaikki sujui hyvin, ja mitä voisi tehdä paremmin ensi kerralla? Hän saattaa muistaa epäonnistuneen ratsastuslinjan yksittäiseltä radalta vielä vuosien päästäkin, mutta se ei tunnu painolastilta.
– Saan epäonnistumisista tosi paljon ja teen harvoin samaa virhettä uudelleen.
Kun Manninen on maajoukkueen kautta päässyt psyykkistä valmentautumista käsitteleville luennoille, hän on tajunnut jo hyödyntävänsä monia oppeja. Iän myötä psyykkisestä valmentautumisesta on tullut tietoisempaa.
Tiina Röningin mukaan moni kilpaurheilija on kartuttanut hyvät psyykkiset valmiudet jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Huipputasolla psyykkisessä valmennuksessa keskitytään usein enää räätälöimään keinoja urheilijan ja lajin mukaan.
Röningin tehtävänä on myös tarjota urheilijoille paikka, jossa nämä voivat purkaa arkisia huoliaan.
Kuin mikä tahansa kilpailu
Olympialaisissa kilpaileminen on monelle urheilijalle uran korkein tavoite. Silti Manninen valmistautui Pariisiin kuin mihin tahansa kilpailuun. Hän ei hyödyntänyt joukkueen tarjoamia mahdollisuuksia psyykkiseen valmennukseen, koska uusien toimintamallien omaksuminen juuri ennen kisoja olisi voinut sekoittaa pakkaa.
Mannisen ja ruuna Sir Gregin kisat Pariisissa tuottivat 36:nnen sijan. Varsinkin estekoe meni erinomaisesti ja kaksikko ylitti kaikki esteet puhtaasti. Vähennyspisteitä kokeesta tuli 1,20.
Myös maastokoe meni hyvin, kun kaikki esteet menivät virheittä yli. Aikasakot toivat kuitenkin vähennyksiä 18,40 pisteen verran.
Koulukokeessa vähennystpisteitä tuli 36,80: hevonen oli kuumentunut areenalle mennessä ja hieman jännittynyt.
Yhteensä vähennyspisteitä tuli siis 56,40, mutta olympiadebyytistä jäi positiivinen kokonaiskuva.
Katso alta Mannisen ja Sir Gregin suorituksia Pariisin olympiakisoista: