Pariisin olympialaiset tarjoavat katsojille urheiluhuumaa aamusta iltaan. Aiemmin kesällä huippu-urheilijoiden suorituksia on saanut seurata monien lajien kansainvälisissä ja kotimaisissa urheilutapahtumissa.
Tänä kesänä penkkiurheilua on siis tarjolla yltäkylläisesti. Tsemppaako urheiluvyöry katsojiakin urheilemaan tai innostumaan uusista liikuntalajeista?
Usean urheilulajin seurassa Tampereen Pyrinnössä on nähty, että erilaiset arvokisat ja suomalaisurheilijoiden kisamenestys lisäävät sykäyksittäin yhteydenottoja ja kiinnostusta harrastustoimintaan. Osa tulee kokeilemaan, osa jää harrastukseen pidemmäksi aikaa.
– Aikuiset alkavat miettiä, kuinkahan kovaa itse juoksisin satasen tai miten heittäisin keihästä. Aikuisten harrastaminen saa selvästi piikkejä arvokisojen aikana, mutta totta kai myös lasten ja nuorten. He katsovat siellä niitä esikuvia ja nostattavat omia haaveitaan sitä kautta, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Elisa Hakanen sanoo.
Tampereen Pyrinnöstä on Pariisin olympialaisissakin mukana monta esikuvaa. Seurasta osallistuu olympialaisiin peräti viisi yleisurheilijaa: Lotta Harala, Reetta Hurske, Ella Junnila, Urho Kujanpää ja Saga Vanninen.
Kokeilijoita vai harrastajia?
Myös Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtajan Jaana Tullan mukaan useissa urheilujärjestöissä koetaan, että kun urheilulaji sekä mielenkiintoiset urheilijapersoonat näkyvät mediassa, kiinnostus lajia kohtaan kasvaa.
– Haastavampaa on enemmänkin se, jääkö se piikiksi, jäävätkö harrastajat harrastamaan vai onko se enemmän kokeilu, Jaana Tulla sanoo.
Seurojen ja lajiliittojen olisi Jaana Tullan mukaan hyvä valmistautua siihen, kun niiden lajit ovat näkyvästi esillä, jotta harrastajat saataisiin mukaan. Olympiakomitea onkin kannustanut liikuntajärjestöjä olympialaisten ja paralympialaisten tuoman näkyvyyden hyödyntämiseen.
– Kun olen seurojen ja lajiliittojen kanssa jutellut, niin se on aika paljon kiinni siitä, kuinka on ehditty valmistautua. Onko saatu varmistettua esimerkiksi riittävä määrä ohjaajia uusien ryhmien muodostamiseen tai ovatko tilavaraukset kunnossa, jotta on vastaanottokykyä, Jaana Tulla sanoo.
”Kaikki halusivat vaan hypätä pituutta!”
Buumeja on nähty eri lajeissa, joiden kisat ja urheilijat ovat olleet näkyvästi esillä, ja joihin harrastusmahdollisuuksia on ollut tarjolla.
Edellisten, Tokion kesäolympialaisten jälkeen esimerkiksi uimari Matti Mattssonin olympiapronssi aiheutti uintiharrastuksen hetkellisen buumin uimarin kotikaupungissa Porissa.
Kansainväliset supertähdetkin vetävät lajin pariin. Esimerkiksi yhdysvaltalainen telinevoimistelija Simone Biles innoittaa myös Suomessa.
Esimerkiksi näkyvästi esillä olevassa jalkapallossa harrastajien määrä on Suomessa jo pidempään noussut ja on tällä hetkellä ennätyslukemissa.
Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtajan Elisa Hakasen mieleen on jäänyt erityisten hyvin lasten innostumiseen liittyvä tapaus takavuosilta. Kun tamperelainen pituushyppääjä Tommi Evilä hyppäsi vuonna 2005 pronssille Helsingin MM-kisoissa, lasten Hippo-viikkokisojen suosio räjähti.
– Seuraavalla viikolla meille tuli Pyynikin urheilukentälle varmaan kolmin–nelinkertainen määrä lapsia, heitä oli sadoittain. Kaikki halusivat vaan hypätä pituutta!
Suomalaismenestykseen ja medianäkyvyyteen yhdistyvät osallistujapiikit näkyvät Hakasen mukaan lasten viikkokisoissa nykyisinkin.
Urheilutähtien suoritukset eivät tsemppaa kaikkia liikkeelle
Suurten urheilutapahtumien, urheilun seuraamisen ja urheilijoiden menestyksen vaikutuksesta kansalaisten liikkumiseen on tehty eri maissa useita tutkimuksia, joiden tulokset ovat moninaisia.
Liikuntasosiologi Arto Tiihosen mukaan huippu-urheilun seuraamisen vaikutus penkkiurheilijoiden liikkumiseen ei olekaan yksiselitteinen.
Se on selvää, että kaikille penkkiurheilijoille urheilutähtien huippusuoritukset eivät toimi tsemppinä omaan liikuntaan.
– Siihen on aika iso kynnys, että vähän tai ei ollenkaan liikkuva, urheilua seuraava ihminen alkaisi huippu-urheilutapahtumien kautta liikkumaan, Arto Tiihonen sanoo.
Jotta intoa näyttävästi esillä olevia lajeja kohtaan saataisiin jalkautettua harrastamiseksi, Tiihonenkin korostaa sitä, että harrastamisen ”toimintapolut” olisi saatava kuntoon.
Osassa lajeista se on helpompaa, osassa hankalampaa – harrastamiseen tarvittavat paikat ja välineet kun vaihtelevat suuresti. Urheiluseurojen lisäksi toimia tarvitaan myös muilla harrastamista järjestävillä tahoilla.
Arvokisat voivat olla pienelle lajille näyteikkuna
Arto Tiihosen mukaan kisojen välittömästi nostattamaa laji-innostusta oleellisempaa on medianäkyvyyden pidemmän aikavälin vaikutus. Esimerkiksi olympialaiset voivat olla näyteikkuna sellaisillekin lajeille, jotka muuten ovat vain vähän esillä.
– Laji saattaa saada resursseja, joka sitten mahdollistaa pidemmällä aikavälillä paremman toiminnan ja mahdollisuudet vetää mukaan lisää harrastajia, Arto Tiihonen sanoo.
Harrastusmahdollisuuksien järjestäminen vaatii monissa lajeissa niin julkista kuin yksityisten yhteistyökumppaneiden rahaa. Lisäksi kysymys on siitä, miten resursseja jaetaan huippu-urheilun ja harrastamisen kesken.