Skyen saarelta Skotlannista löydetyt jurakauden aikaisten hiiren kaltaisten eläinten fossiilit muovaavat käsitystämme nisäkkäiden kehittymisestä, kertoo Nature-lehti.
Nisäkkäiden fossiilien tutkimisella tutkijat toivovat paljastavansa salaisuuden siitä, miten nisäkkäistä tuli menestyjiä, joita tavataan nykyään planeettamme jokaisessa elinympäristössä.
Tutkimuksessa oli vertailtu vuonna 2016 löytyneet, nuorena kuolleen krusatodon-nisäkkään fossiilia saman lajin aikuiseen, jonka fossilisoituneet jäänteet löytyivät 1970-luvulla.
Tutkijoiden mukaan vertailu tarjoaa mahdollisuuden tutkia, miten nopeasti eläin kehittyi ja saavutti sukukypsyyden.
Nuori yksilö oli arvioiden mukaan jopa kaksivuotias, mutta vasta vieroittumassa emostaan ja vaihtamassa hampaitaan. Aikuinen sen sijaan oli elänyt noin seitsenvuotiaaksi. Tämä osoittaa, että lajin edustajat ovat eläneet paljon pidempään kuin nykyiset pienet nisäkkäät sekä kehittyneet hitaammin.
– Tiedämme, että nykyään kaikkien nisäkkäiden nuoruus, määrätietoinen kasvu, joka pysähtyy kypsyyteen, on lyhyt. Ja tämä on luultavasti osasyy, miksi ne ovat niin menestyviä. Mutta meidän on selvitettävä, miten se tapahtui. Ja sitten, kun tiedämme miten, voimme ehkä alkaa pohtimaan miksi, kertoo tutkimusta johtanut paleontologi Elsa Panciroli Skotlannin kansallismuseosta The Guardianille.
Tutkimusta voi pitää ”kadonneena palasena” nisäkkäiden menestyksen syyn tutkimiseen, Panciroli pohtii.
Jurakauden aikana ensimmäiset nisäkkäät olivat saamassa jalansijaa dinosaurusten katveessa. 166 miljoonaa vuotta sitten eläneen hiiren kaltaisen nisäkkään hampaiden tutkinta röntgenkuvauksen avulla on auttanut selvittämään eläinten iät.
Kehitysvaiheessa menehtyneen nisäkkään fossiilin löytyminen on ollut tärkeää tutkimuksen kannalta.
– Tämä löytö korostaa nuorten eläinten fossiilien tutkimisen tärkeyttä nisäkkäiden elämänhistorian kehityksen ymmärtämiseksi, sanoo Elis Newham, Lontoon Queen Mary -yliopiston tekniikan ja materiaalitieteen korkeakoulun tutkijatohtori yliopiston tiedotteessa.
Panciroli kertoo BBC:lle, että Skyen fossiilit nostavat Skotlannin kartalle nisäkkäiden evoluution ymmärtämisessä.
– Tämä on vain jäävuoren huippu sen suhteen, mitä nämä fossiilit voivat kertoa meille.
Skyen saari on yksi maailman parhaita paikkoja jurakauden eli 160–170 miljoonaa sitten eläneiden eläinten tutkimiseen.