Uutuuttaan kiiltävät kameravalvonnasta kertovat tarrat koristavat omakotitalon ikkunan kulmaa. Hämäläisen perhe on lisännyt kotipihallaan valvontaa, sillä syksyllä viereiseen taloon muuttaa 12 päihderiippuvaista.
Uudessa asumisyksikössä asiakkailla ei ole päihteettömyyden vaatimusta.
– Se vähän jännittää, tuleeko tänne lieveilmiötä, Heli Hämäläinen kertoo.
Hämäläistä ei rauhoita tieto, että talossa tulee olemaan yötä päivää hyvinvointialueen henkilökuntaa paikalla.
– Ei se oikeastaan vielä tässä vaiheessa kauheasti rauhoita. Pitää nähdä, mihin homma muotoutuu. Toivotaan, että ei tule ongelmia.
Lyhytaikaisesta asumisesta pidempiaikaiseen
Päihde- ja mielenterveysongelmiaisten uusi koti sijaitsee vehreällä omakotitaloalueella Lappeenrannan Hiessillassa, josta keskustaan on noin 3,5 kilometriä. Lähellä sijaitsevat muun muassa päiväkoti, alakoulu, lastenkoti ja nuorten tukiasuntola.
Tiilivuoratun omakotitalon pääoven takaa avautuu pitkä käytävä, jonka varrella asuinhuoneet ovat.
Tällä hetkellä talossa sijaitsee Siltalan asumisyksikkö, jossa nykyisinkin asuu mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Ero tulevaan on siinä, että osa nykyisistä asukkaista asuu huoneissa lyhytaikaisesti, kun hoitava henkilökunta arvioi heidän toimintakykyään ja palvelun tarvettaan.
Suurin osa tulevista asukkaista sen sijaan vuokraa huoneet kodikseen pidempiaikaisesti.
Suurin muutos hyvinvointialueen mukaan on se, että henkilökuntaa on uudessa yksikössä paikalla jatkuvasti. Päihdepalvelukeskuksen projektipäällikkö Anne Laineen mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ei ole koskaan aiemmin ollut näin tiivistä palvelua kyseiselle asiakasryhmälle.
Uudet tilat eivät ole Valviran vaatimusten mukaisia
Uudet asukkaat muuttavat rakennukseen Lappeenrannan Papinraitin ja Mattilan asumisyksiköistä. Papinraitti on noussut julkisuuteen pahamaineisena yksikkönä, jonka tilat ovat asumiskelvottomat.
Jos Papinraitin tilat ovat olleet kurjassa kunnossa, niin myöskään uudet huoneet Hiessillassa eivät täytä Valviran vaatimuksia yhteisöllisen asumisen tiloiksi. Valviran mukaan asunnon koko pitää olla minimissään 20 neliömetriä, ja huoneessa pitää olla keittiö tai keittiövaraus sekä oma kylpyhuone.
Nykyiset huoneet ovat 15 neliömetrin suuruisia – omaa keittiötä ei ole, mutta kylpyhuone löytyy.
– Huoneisiin tulee vielä jääkaappi, mikro ja vedenkeitin, että asukas pystyy lämmittämään tai valmistamaan ruokaa. Täällä on myös yhteiskäyttöön kunnon keittiö, kuvailee psykososiaalisen kuntoutuksen asumispalveluiden esihenkilö Tiina Luukkonen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.
Valvirasta kerrotaan, että hyvinvointialueet toimivat omavalvontaperiaatteen mukaan eli niiden pitää itse huolehtia siitä, että tilat ovat vaatimusten mukaisia.
Päihderiippuvaiset surullisia, kun heitä ei haluta uuteen paikkaan
Naapurustossa asuvan Heli Hämäläisen mukaan asumisyksikön nykyisistä asukkaista ei ole ollut minkäänlaista harmia ja yhteiselo on sujunut hyvin.
Naapurusto on kerännyt yli 500 nimen adressin torppaamaan uuden asumisyksikön tulon alueelle.
Papinraitilla työskentelevä sosiaaliohjaaja Henna Muhonen kertoo, että Papinraitin asukkaat ovat seuranneet sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua siitä, ettei heidän muuttoaan kulmakunnalle katsota hyvällä.
– He ovat ihmetelleet, minkälaisina ihmisinä heitä pidetään, kun kirjoittelu on sellaista. Se tuntuu heistä ja myös minusta pahalta, Muhonen toteaa.
Uusi Hiessillan asumisyksikkö on väliaikainen väistötila, kunnes pysyvät tilat löytyvät.
– Meillä on hirveän tärkeää saada tämä onnistumaan, että voimme näyttää, ettei se ollutkaan niin kauheaa ja samalla saadaan kumottua ennakkoluuloja, toteaa toimintayksikön esihenkikö Tiina Luukkonen.