Ateneumin taidemuseon uuden näyttelyn vetonauloja ovat luurangot ja pääkallot. Ne kiehtovat etenkin lapsia ja nuoria.
Helsinkiläinen Atte Tolonen on kiinnostunut taiteesta. Tähän näyttelyyn hänet houkutteli alankomaalaisen Vincent van Goghin (1853– 1890) yksi kuuluisimmista teoksista.
– Tulin katsomaan erityisesti Van Goghin teosta Tupakoiva luuranko, Tolonen kertoo.
Suuria teemoja syntymästä kuolemaan
Näyttely Gothic Modern – pimeydestä valoon avaa uuden näkökulman moderniin taiteeseen.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa taiteilijat innostuivat keskiajan taiteesta. Heitä kiinnostivat psyyken pimeä puoli, traumat, uskonto, outo ja pelottava.
Teoksissa luodaan katse menneeseen ja elämän suuriin teemoihin: syntymään, rakkauteen ja kuolemaan.
Kuopiolaista Kerttu Laaksoa ja Roope Lonkaa kiehtoo näyttelyn ”tumma teema”.
– Ja pääkallot!
Kerttu Laakson suosikkitaiteilija näyttelyssä on Hugo Simberg (1873–1917).
Taidemaalarin lempiaiheita olivat kuoleman puutarhat ja ne toistuvat hänen taiteessaan.
Simbergille kuoleman puutarha oli välitila ja paikka, jonne sielut joutuvat ennen taivaaseen pääsyä.
Mustakaapuiset luurangot hoitavat kukkia hänen kuuluisassa Kuoleman puutarha -maalauksessaan:
Kuolema on lempeä ystävä
Kuolemantanssi on yksi keskeisistä kuva-aiheista, jonka modernit taiteilijat omaksuivat keskiajan perinteistä.
Taiteilijat lähestyivät kuoleman teemaa eri tavoin ja erilaisista näkökulmista. Ateneumin taidemuseon johtaja Anna-Maria von Bonsdorff toteaa, että Hugo Simberg kuvaa kuolemaa lempeänä ihmisen ystävänä.
– Kuolemalle soitetaan viulua, hänet kutsutaan tupaan. Kuolema kuvataan lohduttavana, jopa tanssiin kutsujana.
Käthe Kollwitz ei virnuile kuolemalle
Näyttelyn taiteilijoita ovat Vincent van Goghin ja Hugo Simbergin lisäksi muun muassa Lucas Cranach vanhempi, Akseli Gallen-Kallela, Edvard Munch, Marianne Stokes ja Käthe Kollwitz.
Saksalainen Kollwitz (1867–1945) on maailmalla yksi tämän hetken kiinnostavimmista taiteilijoista. Hänen näyttelynsä oli esillä New Yorkin Modernin taiteen museossa kesällä.
Kollwitz käsittelee taiteessaan synkkiä aiheita; sodan traumaa, lapsen menetystä ja surua. Teokset ovat jo tehneet vaikutuksen myös Ateneumin käviöihin.
– Hänen tapansa kuvata surua on koskettanut monia. He sanovat herkistyneensä teoksista, Anna-Maria von Bonsdorff kertoo.
Taidenäyttelyissä kävijäennätyksiä
Nykytaiteen tiedotuskeskus Framen tuore tilasto vahvistaa, että kuvataide ja taidenäyttelyt kiinnostavat yleisöä ennätyspaljon.
Ateneum on Suomen suosituin taidemuseokohde. Viime vuonna käyntejä oli runsas puoli miljoonaa.
– Myös kaverini juttelevat entistä enemmän taidenäyttelyistä. Sitä ei tapahtunut aikaisemmin, turkulainen Sofia Ruusunen on huomannut.
Hän tuli Aleksi Parkkolan kanssa Ateneumiin nähtyään teoksista kuvia TikTokissa ja Instagramissa.
Suurien tunnelatausten taidetta
– Ihmiset haluavat näyttelyihin paikan päälle. Pelkkä kuvien katselu ruudulta ei riitä, Anna-Maria von Bonsdorff sanoo.
Hän on kuratoinut Gothic Modern -taidenäyttelyn. Sen valmistelu alkoi jo ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa.
Von Bonsdorffin mielestä näyttely on ajankohtainen.
– Ihmisiä koskettaa suurien tunnelatausten taide. Näyttely kulkee teemaltaan pimeydestä kohti valoa.
– Aina on toivoa.
