Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä. Kisojen koko ohjelman löydät täältä.
Seiväshyppääjä Wilma Murto osoitti olympiafinaalissa jälleen kaikille, että hän on isojen kisojen urheilija. Murron lähtökohdat Pariisiin olivat kaukana parhaasta, mutta hän taivutti siitä huolimatta kauden parhaansa 470.
Suomalainen ylsi kisassa kahdeksan parhaan joukkoon jakaen kuudennen sijan. Kolme vuotta sitten Tokion olympialaisissa hän jakoi viidennen sijan. Murto on Pariisin yleisurheilussa moukarinheittäjien Silja Kososen ja Krista Tervon jälkeen kolmas suomalainen, joka on saavuttanut top8-sijan eli pistesijan.
Kultaa voitti Australian Nina Kennedy kauden parhaallaan 490 ennen USA:n Katie Moonia (485) ja Kanadan Alysha Newmania maansa ennätyksellä 485.
Murron valmentaja Jarno Koivunen oli yllättynyt, että Murto pystyi selvittämään 470. Korkeudet 440, 460 ja 470 menivät ensimmäisillä yli.
480 oli kuitenkin liikaa.
– Olisin ollut tyytyväinen jo 460:een. Ei haittaa. Ei se täydellinen hyppy ollut. Joka suuntaan tuli roiskaisu, Koivunen kommentoi kisan aikana vieno hymy kasvoillaan.
”Helvetin rankkaa”
Murto oli kisansa jälkeen pitkään valmentajansa Koivusen luona. Suomalaistähdellä oli tunteet pinnassa. Koivunen antoi tälle lämpimän halauksen.
Viime vuosina hienon läpimurron kansainväliseen kärkeen tehnyt Murto lähti olympiavuoteen isoin tavoittein. Kultamitaliin oli täydet mahdollisuudet, mutta loukkaantumiset ovat syöneet parhaimman terän.
Keväällä hän toipui akillesjännevaivasta. Sen selätettyään hän hyppäsi lupaavasti Lahden GP-kisoissa sekä Rooman seiväskarsinnassa. EM-kisojen finaalissa hänellä oli täyden vauhdin kanssa ongelmia ja hän jäi vasta kahdeksanneksi.
EM-kisojen jälkeen Murrolla kipeytyi takareisi, mikä piti suomalaisen kisakentiltä poissa aina olympialaisiin asti. Olympialaisten karsinta näytti jo lupaavalta. Loppukilpailussa suomalainen näytti jälleen, miksi hän on nykyään kovan tason kilpailija.
– On tämä ollut helvetin rankkaa, Murto tiivisti Yle Urheilulle.
– Varsinkin viimeiset kahdeksan viikkoa Roomasta lähtien. Mikään tilanne koskaan urani aikana ei ole pistänyt niin koville kuin tämä. Niin henkisesti kuin fyysisesti, Murto jatkoi.
”Jos joku olisi kysynyt”
Koivunen oli kisan jälkeen pölmistynyt siitä, että hänen pitkäaikainen valmennettavansa pystyi näinkin hyviin kisasuorituksiin lähtökohdat huomioon ottaen.
Miten sait urheilijasi tällaiseen iskuun?
– En tiedä. Jos joku olisi kaksi viikkoa sitten kysynyt, en olisi uskonut.
Koivusen mukaan vielä kaksi viikkoa sitten Murto olisi jäänyt aivan toisenlaisiin lukemiin kuin 470.
– Silloin hypättiin maksimissaan 12 askeleen vauhtia. Ei ollut toivoakaan hypätä täydellä vauhdilla. Aika riitti just ja just. Jos kaksi viikkoa sitten olisi ollut kisa, Wilma olisi päässyt 420 tai 440 maksimissaan.
– Kuudes sija näistä lähtökohdista on loistava.
”Ei ollut sellainen Pariisi”
Murto itse ajatteli kaksi viikkoa sitten, että 470:een voisi olla ehkä mahdollisuuksia.
– Vielä kolme viikkoa sitten ei todellakaan.
Murto painotti, että kuudes sija oli maksimi, mitä hän Pariisista pystyi saavuttamaan.
– Tämä ei ollut sellainen Pariisi, mitä vielä kymmenen vuotta sitten ajattelin, Murto kertoi ja piti herkistyneenä pienen tauon.
– Oli tämä kuitenkin parempi Pariisi kuin kaksi tai neljä kuukautta sitten tuumin. Samaan aikaan todella surullinen ja samalla tosi ylpeä, Murto kertoi kyynelehtien.
Lampela pettyi
Elämänsä kunnossa oleva Elina Lampela kisasi ensimmäisessä olympiafinaalissaan.
26-vuotias suomalainen ylitti kisan aloituskorkeuden 440 ensimmäisellään, mutta seuraava korkeus 460 oli liikaa.
Yritykset olivat hyviä, mutta Lampelan kroppa osui sen verran rimaan, että se tuli joka kerta alas.
Lampela jakoi finaalissa sijan 14 kolmen muun hyppääjän kanssa.
– Kaikki tulivat riman päälle. Ensimmäinen oli kohtuullisesti kohdillaan, mutta se karkasi sivulle ja tuli päälle. Toinen jäi vähän kauas. Kolmas oli oikein hyvä, mutta riman olisi tarvinnut olla kaksi senttiä lähempänä.
– Harmittaa, koska Elina on elämänsä kunnossa. Olisi ollut mahdollisuuksia hypätä 470. Tämä on seiväshyppyä, paikan päältä Lampelalle ohjeita antanut Koivunen totesi.
Pariisin seiväsfinaalissa kisasi ennätyksellisesti 19 hyppääjää, mikä toi kisan läpivientiin omat haasteensa.
– Ei tuntunut pahalta. Aika meni lopulta aika nopeasti.
– Näköjään se oli minulle tänään liikaa. Ajattelin, että tänään kulkee.
Lampelan kausi on ollut kuitenkin kaikesta huolimatta loistava. Hän oli EM-kisoissa neljäs. Lampela on taivuttanut tänä vuonna myös ennätyksensä 463.
– Tällä hetkellä tuntuu pahalta. Kun katsoo taaksepäin kautta, voi olla varmaan ihan tyytyväinen.