Lääkärit uskovat teinipojan olevan lopun elämäänsä pyörätuolissa, äiti ei halua luovuttaa: ”Minulla on liikaa toivoa”

Haminalainen David Korte halvaantui lasketteluonnettomuudessa helmikuussa. Perhe pitää kiinni toivosta, että poika vielä kävelee, ja etsii hänelle kuntouksia ympäri maailman.

David Kortteen perhe haluaa uskoa, että poika voisi kuntoutua kävelykykyiseksi.
  • Maaria Koskelo

Helmikuun 23. päivänä Janina Korte sai järkyttävän puhelun. Hänen poikansa, 15-vuotias David Korte, oli joutunut onnettomuuteen Uuperinrinteillä, pienehkössä laskettelukeskuksessa Haminassa.

Kun Janina Korte tuli paikalle, poika oli jo siirretty helikopteriin. Kopteri vei hänet Helsinkiin kiireelliseen selkäleikkaukseen. Äiti tuli perässä.

– En muista, millä tavalla pääsin Helsinkiin. Yleensä pelkään ajaa siellä.

Keli oli ollut onnettomuuspäivänä haastava: lämpötila oli nollan tuntumassa ja oli liukasta. David Korte oli laskenut hyppyriin ja lentänyt viiden, kuuden metrin korkeuteen. Kokeneen laskijan hyppy oli päätynyt niskoilleen.

Hän vammautui vakavasti ja oli seuraavan kuukauden koomassa.

Nuori poika istuu pyörätuolissa ja katsoo suoraan kameraan.
David Korte on ollut heinä-elokuussa kuukauden jaksolla kuntoutussairaalassa. Kuva: David Kortteen kotialbumi

Vajaa puoli vuotta myöhemmin David Korte on saanut yhdeksännen luokan opiskeltua loppuun sairaalasta käsin ja aloittanut lukion etänä.

Ensi viikolla hän menee paikan päälle lukioon, jossa odottavat samalla luokalla olevat parhaat kaverit. Matematiikassa lahjakas nuori haaveilee ehkä diplomi-insinöörin urasta.

Samaan aikaan hän on kuitenkin alaraajahalvaantunut ja monenlaisen tuen tarpeessa.

Perheen elämä uusiksi

Haminalaisen kodin etuovelle johtaa vammaispalveluiden asentama ramppi. Keittiön sivupöydällä on pinoittain vakuutuspäätöksiä, potilaskertomuksia ja muita lippulappusia.

Janina Kortteen kalenterissa on tiuhaan merkintöjä hoitotapaamisista. Ikkunasta näkyy, kun kauniiksi laitetulla pihalla kasvihuone seisoo tyhjillään. Tavallinen elämä on tauolla.

Perheen arki on pyörinyt viime kuukaudet sairaalan ympärillä. Ajokilometrejä Helsingin ja Haminan välillä on kertynyt tuhansia. On ollut lukemattomia puheluita, vakuutus- ja tukihakemuksia ja vaihtoehtojen selvittämistä.

Ennen onnettomuutta David Korte oli aktiivinen nuori. Hän harrasti monenlaista urheilua ja kilpaili uinnissa, tanssissa ja thainyrkkeilyssä.

Punaiseen urheilutoppiin ja mustiin urheilusortseihin pukeutunut teini-ikäinen poika poseeraa mitali kaulassa nyrkkeilyasennossa thai-nyrkkeilysalilla.
David Korte otteli thainyrkkeilyssä onnettomuutta edeltävänä viikonloppuna. Keväällä olisivat odottaneet SM-kilpailut. Kuva: David Kortteen kotialbumi

Raha tiukilla

Äiti Janina Korte kertoo perheen ajautuneen taloudellisiin vaikeuksiin tapaturman hoidon aiheuttamien kustannusten seurauksena. Perhe kertoo myyneensä toisen autonsa ja muuta irtaimistoa rahoittaakseen kuluja.

Pojan sairaalahoito on maksettu perusopetuslain mukaisesti koulun vakuutuksesta. Kun oppilas loukkaantuu koulussa, koulumatkalla tai koulun retkellä, vastuu hoidon kustantamisesta on opetuksen järjestäjällä, tässä tapauksessa Haminan kaupungilla.

Korvaukset on hoidettu lain kirjaimen mukaan, mutta Janina Korte kertoo, että on paljon onnettomuuteen liittyviä menoja, joita vakuutus ei kata. Suurimpana se, että hän itse on joutunut jäämään pois töistä ja keskeyttämään opintonsa.

Tähän on vaikuttanut paitsi se, että hän on ollut tiiviisti Helsingissä, jossa poikaa on hoidettu, myös se, että hän on sairastunut tapauksen jälkimainingeissa masennukseen.

Perhe on saanut tukea esimerkiksi kuntoutusrahan ja parin kuukauden ajalta vanhemman tulojen menetyksen korvaamiseksi maksettavan erityishoitorahan muodossa, mutta raha on jatkuva huolenaihe.

Lähikuvassa henkilö katsoo vasemmalle ja imee vakavailmeisenä ohutta savuketta.
Janina Korte haki poikansa omaishoitajuutta, mutta hakemus evättiin. Kuva: Maaria Koskelo / Yle

Tavoitteena itsenäinen pyörätuolinkäyttäjä

David Korte sai hoitoa Helsingin yliopistollisen sairaalan teho-osastolla ja kuntoutusosastolla onnettomuuspäivästä juhannuksen tienoille saakka. Sen jälkeen hänet lähetettiin kotiin.

Kuntoutussuunnitelma sisältää muun muassa fysioterapiaa ja ennen onnettomuutta olleen uintiharrastuksen jatkamista.

Lisäksi David Kortteella on lähete vuoden päähän HUSin Selkäydinvammakeskukseen, joka vastaa selkäydinvammaisten akuuttivaiheen hoidon ja välittömän kuntoutuksen jälkeisestä elinikäisestä seurannasta.

Hoitosuunnitelmaan ei ole kirjattu tavoitetta kävelykyvyn palautumisesta, vaan ”mahdollisimman suuresta omatoimisuudesta päivittäisissä toimissa pyörätuolinkäyttäjänä”. Yle on nähnyt potilaskertomukset.

HUS ei kommentoi yksittäisten potilaiden asioita.

Janina Korte ei halunnut uskoa, että pojan loppuelämä menisi pyörätuolissa, joten kotiuttamispäätöksen jälkeen hän kävi pojan kanssa yksityisessä kuntoutussairaalassa kysymässä toisen mielipiteen.

Ylen näkemässä yksityisen puolen lausunnossa todetaan, että ennuste liikkumiskyvyn kuntoutumisesta on sitä parempi, mitä nopeammin ja intensiivisemmin kuntoutus aloitetaan. Mainintaa kävelykyvyn mahdollisesta palaamisesta ei siinäkään ole, vaan kirjaus on olennaisilta osin yhteneväinen julkisen puolen lausunnon kanssa.

Janina Kortteen mukaan pientä toivoa on heille kuitenkin väläytetty.

Lähikuva kalenterista, jossa näkyy merkintä "kotiin" päivämäärän 21.6. kohdalla.
Janina Kortteen arki on pyörinyt pojan hoidon ympärillä. Kuva: Maaria Koskelo / Yle

Liikaa toivoa

Perhe tarrautui toivoon siitäkin huolimatta, että kuntoutus on kallista eikä koulun vakuutus korvaa sitä. Apuun tuli hyväntekeväisyysyhdistys We4you, joka tukee vakavasti sairaita lapsia ja nuoria ja heidän perheitään.

Muutamassa päivässä yhdistys keräsi 10 000 euroa Kortteen perheelle. Siitä maksetaan parhaillaan käynnissä oleva kuukauden jakso kuntoutussairaalassa.

David Korte on ollut tyytyväinen yksityiseen kuntoutukseen.

– Täällä kuntoutetaan jalkoja ja tutustutaan eri urheilulajeihin. Saan pari senttiä nostettua ja liikutettua jalkoja, nuori kertoo puhelimitse kävelysimulaattoria ja allasharjoittelua sisältäneen kuntoutuspäivän jälkeen.

Jatkokuntoutustakin Janina Korte on jo selvitellyt ulkomaita myöten ja lähettänyt kyselyitä hoitolaitoksiin muun muassa Turkkiin, Venäjälle ja Kiinaan.

Henkilö katsoo vakavana kameraan ja nojaa kuistin kaiteeseen tupakka kädessään.
Venäläisyhteisö on ollut perheen tukena haastavina kuukausina. Sitä kautta on löytynyt muun muassa lakiapua ja hierontaa pojalle. Kuva: Maaria Koskelo / Yle

Hoitojen rahoittaminen on kysymysmerkki. Janina Korte kertoo perheen harkitsevan jopa kotinsa myymistä.

– Minulla on liikaa toivoa, hän naurahtaa.

Ihan joka hetki toiveikkuus ja sisukkuus eivät kuitenkaan ole päällimmäisiä tunteita.

– Joskus haluaisin olla strutsi: kaivaa pään hiekkaan ja nostaa sen sieltä ehkä viiden vuoden päästä, hän vitsailee.