22-vuotias Varjo Galleria lopetti, koska ihmiset eivät käy enää taidenäyttelyissä

Varjo Galleria järjesti Rovaniemellä 243 taidenäyttelyä toimintansa aikana. Galleria tunnettiin ”kansankulttuurista” ja muusta marginaalisesta taiteesta.

Veli-Matti ”Vele” Varjo kertoo, että ihmiset eivät enää käy taidenäyttelyissä.
  • Jyri Tynkkynen

Itsenäinen Varjo Galleria ehti toimia Rovaniemellä yli 22 vuotta. Tarkalleen 22 vuotta, 6 kuukautta, 9 päivää ja 7 tuntia, sanoo ex-galleristi Veli-Matti ”Vele” Varjo.

Sinä aikana gallerian suojissa nähtiin 243 näyttelyä, jotka olivat melko usein voimakkaastikin kantaaottavia, joko poliittisesti tai taiteen ja kulttuurin suhteen.

Gallerian lopetuspäätös kesällä 2024 tuli yllätyksenä monille rovaniemeläisille, mutta sen takana on selkeä syy: näyttelyt eivät enää vedä kansaa kuten ennen.

Vele Varjo katsoo tilanteen johtuvan viidestä seikasta, jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen.

Koronapandemia, sota, some ja huono taloustilanne ovat muuttaneet omilla tavoillaan ihmisten käyttäytymistä. Lisäksi Rovaniemellä matkailijat tukkivat keskustan usean kuukauden ajan vuodesta, jolloin paikalliset välttelevät keskustaa.

– Esimerkiksi sota vaikuttaa sillä lailla, että ihmiset käpertyvät tavallaan sisäänpäin ja itseensä ja ulkopuoliset asiat yritetään pitää ulkopuolella. Ja muutenkin ihmiset ovat tulleet aivan äärettömän varovaisiksi, ja ne eivät enää liiku.

Taidegalleriat pitävät pintansa, mutta myynti sakkaa

Muualla Lapissa ei ole merkkejä siitä, että taidegallerioita oltaisiin laittamassa kiinni. Esimerkiksi Rovaniemellä vasta juhlittiin kulttuuriyhdistys Valsan ylläpitämän Galleria Värinän uusia tiloja Kauppatorin kupeessa.

Taiteen myynti on kuitenkin vähentynyt. Esimerkiksi Lapin taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Miia Mattila kertoo, että seuran galleria-taidelainaamossa Napassa on ollut hiljaista, sillä Lapissa ei ole taidetta ostavia mesenaatteja samassa määrin kuin etelässä.

Valtakunnallisesti nykytaidetta esittävien taidegallerioiden lukumäärä taas on pysynyt varsin vakiintuneella tasolla, kertoo tiedotuskeskus Frame Contemporary Art Finlandin keräämät tiedot.

Kolmen suurimman kaupungin – Helsingin, Tampereen ja Turun – ulkopuolella taidegallerioiden määrä on itse asiassa kasvanut viime vuosina.

VuosiTaidegallerioita yht.H:ki + Turku + T:reMuut paikkakunnat
20221237548
20211247747
20201217546
20191167145
20281137043

Lähde: Frame Contemporary Art Finland

Framen ylläpitämät kyselytutkimukset kattavat lähinnä alan vakiintuneet, isot toimijat. Ne eivät välttämättä sisällä Suomen kaikkia gallerioita.

Taide löytää kyllä paikkansa

Vele Varjo on pitänyt omana ohjenuoranaan sitä, että taide kuuluu kaikille. Siksi hän ei ole halunnut valita näyttelyitä tai asettaa niille ennakkoehtoja vaan antaa taiteilijalle vapauden tehdä asioita.

Hän uskoo, että myös tällainen ”kansantaide” pääsee jatkossakin esille.

– Luulen, että taiteilijan luovuus on semmoinen asia, että sitä ei mihinkään karkuun pääse. Vaikka haluaisitkin, niin sitä et pääse karkuun. Ja sen takia taide kyllä löytää aina paikkansa. Aina. Oli se mitä tahansa.

Minun mielestä taide kuuluu kaikille eikä vain pienelle eliitille.

Vele Varjo

Varjo aikoo itse jatkaa lasitaiteen tekemistä ja siinä käytettävien tekniikoiden kehittämistä. Lisäksi hän aikoo tuottaa kulttuuria.

– Sitä tulen tekemään niin kauan kun jaksan. Musiikki ja musiikkitapahtumat ovat tietenkin semmosia, mitä haluan tuottaa. Ja sitten olen aloittanut lyhytelokuvien tekemisen. Mutta seiniä mie en tuota enää.