Palomies Mikko Eronen oli yksin työvuorossa, kun hänet hälytettiin ensihoitotehtävälle. Tehtävä ilmoitettiin hätäkeskukselle kaatumisena, mutta matkan aikana ilmeni, että potilas oli mennyt elottomaksi.
Eronen ajoi hälytysajoa ja hoiti viestiliikennettä kahdella Virve-puhelimella sekä kännykällä. Hänen työparikseen suunniteltu ensihoitaja oli poissa työvuorosta.
Erosen syke alkoi nousta.
– Varmistelin, että paikalle on turvallista mennä. Minulle vakuutettiin, ettei siellä ole alkoholia tai muuta työturvallisuutta vaarantavaa, Eronen kertoo.
Jo ovesta sisään astuessaan hän huomasi, että paikalla ollut seurue oli päihtynyt.
– Huomio kiinnittyi ensimmäisenä maassa makaavaan potilaaseen, joka oli eloton. Muut olivat selvästi shokissa, ympärillä oli metsästysaseita ja panokset olivat pöydillä.
Eronen päätti toimia ja aloitti elvytysprotokollan, vaikka potilas oli ollut jo jonkin aikaa elottomana. Normaalissa tilanteessa elvyttämistä ei olisi välttämättä aloitettu lainkaan.
Eronen lopetti elvyttämisen vasta, kun kauempaa lähtenyt ambulanssi saapui paikalle. Elvyttämisen lopettaminen aiheutti muussa seurueessa kuohuntaa, joten hän oli kiitollinen, ettei ollut tilanteessa yksin.
Pelastusalan ammattijärjestö SPAL haluaisi kieltää yksin työskentelyn pelastuksessa ja ensihoidossa.
Järjestön vs. johtajan Pasi Jaakkolan mukaan yksinäiset pelastajat ja ensihoitajat ovat seurausta hyvinvointialueiden talousahdingosta, ja säästöt tulevat turvallisuuden kustannuksella.
– Hälytyksille mennään usein ilman tietoa, mitä on vastassa. Yksin toimiminen on näissä tilanteissa erittäin suuri riski, Jaakkola toteaa.
Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastusjohtaja Seppo Lokka myöntää, että yksin työskentelyllä säästetään.
– Yksin työskentely ei ole mikään itseisarvo. Tietyissä tilanteissa tällä pystytään hillitsemään sijaiskustannuksia äkillisissä poissaoloissa, mutta työturvallisuus pitää huomioida, Lokka toteaa.
Ei muutoksia ohjeistukseen
Keikan jälkeen Eronen täytti tapahtuneesta vaaratilanneilmoituksen. Pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu otti asian käsittelyyn laitoksen johdon kanssa.
Eronen kokee saaneensa hyvin tukea tapahtuneen käsittelyyn työyhteisöltään.
Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kertoo, että pelastuslaitos tarkasteli tapahtuneen jälkeen ohjeistustaan yksin työskentelystä. Ohjeisiin ei kuitenkaan tehty muutoksia.
Yksin työskentely on Etelä-Savossa mahdollista kesäkauden ulkopuolella tilanteissa, joissa toinen moniammatillisen yksikön työntekijöistä on poissa töistä.
Halmeslahti ei muista, että yksin työskentelystä olisi aiheutunut pelastuslaitoksella muita vaaratilanteita.
Yksikin pelastaja auttaa
Moniammatillisia yksiköitä käytetään Etelä-Savossa pelastuksen ja ensihoidon valmiuden ylläpitämiseen myös harvemmin asutuilla seuduilla. Yksiköt sijaitsevat Punkaharjulla, Sulkavalla ja Puumalassa, joista kaikista on matkaa lähimpään päivystävään ambulanssiin.
Lokka korostaa, että vaikka työntekijä olisi työvuorossa yksin, hän pystyy ensimmäisenä ensihoitotehtävälle ehtiessään tekemään henkeä turvaavia toimenpiteitä. Seuraavana paikalle saapuva ambulanssi saa potilaan nopeammin kyytiin ja jatkohoitoon.
Myös palohälytyksissä yksittäinen pelastaja saa tilannekuvan luotua muille yksiköille.
Yksin työskentelyn tulevaisuutta aiotaan silti pohtia Etelä-Savon hyvinvointialueella. Ensihoidon palvelutasopäätöstä käsitellään hyvinvointialueen hallinnossa vuosittain.
Mikko Erosella on jatkossakin työvuoroja moniammatillisessa yksikössä. Vuorot ovat Erosen mielestä mukavia, sillä ne ylläpitävät myös ensihoidon osaamista.
Työparin mahdollinen puuttuminen ei kuitenkaan herätä innostusta.
– Yksin työskentely pitäisi näissä kieltää, ehdottomasti.