Aamuauringossa aukeavat keltalammikin kukat ovat kauniita, mutta petollisia. Ne tuhoavat alleen muita vesikasveja – ja leviävät herkästi.
Turussa Aurajoen kulttuuriympäristöä suojelevassa Aurajokisäätiössä mietitään jo, miten kasvi saataisiin torjutuksi. Viimeksi torjuntatalkoot järjestettiin viime kesänä.
Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Eelin Hoffström-Cagiran kertoo, että useimmat torjuntaa koskevat tutkimukset on tehty vesistöissä, joissa ei ole juoksevaa vettä. Aurajoessa vesi virtaa.
– Olemme kokeilleet kahluusaappailla menemistä. Tässä on niin syvää, ettei se ole mahdollista. Niittoakin on kokeiltu, mutta se saa palaset ja sitä kautta kasvin leviämään entisestään.
Lammikkia ei vielä ole listattu kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon, ja siksi sen torjuntaan on hankala saada rahoitusta.
Luetteloon kuuluvat esimerkiksi jättiputki, kurtturuusu ja jättipalsami.
Koristekasvista tuli melkoinen riesa
Keltalammikki havaittiin Suomen Lajitietokeskuksen mukaan tiettävästi ensimmäisen kerran Suomessa luonnossa vuonna 2012 Littoistenjärvessä.
Myöhemmin kasvia on löydetty Aurajoen lisäksi ainakin Naantalista, Maskusta ja Raisiosta. Lajitietokeskuksen kartassa havaintoja näkyy eri puolilla eteläistä Suomea. Eniten havaintoja on Varsinais-Suomessa.
Uppsalan ja Turun yliopiston kasvitieteellisissä puutarhoissa työskennellyt puutarhaneuvos Arno Kasvi on nähnyt keltalammikkia muun muassa kansainvälisillä puutarhamatkoilla.
Hän arvioi, että kasvukauden pidentyminen edesauttaa sen leviämistä myös Suomessa.
– Kesä on pidentynyt jopa kuukaudella, kun toukokuu oli niin lämmin. Nämä reagoivat lämpösummaan. Vedessä lämpö pysyy pidempään syksyllä. Luonto hoitaa, jos sopiva biotooppi on tarjolla.
Siemen tarttuu helposti lintujen höyheniin
Toinen syy keltalammikin laajaan leviämiseen on puutarhaneuvos Arno Kasvin mukaan todennäköisesti sen tehokkaissa siemenissä.
– Siemenet ovat noin kolmen millin kokoisia ja niissä on pieniä koukkuja. Kun siemenkapseli poksahtaa auki, ne jäävät veden pintaan ja tarttuvat lintujen höyheniin ja sulkiin ja siemenet leviävät niiden avulla.
Tiettävästi keltalammikki on levinnyt Suomeen koristekasvina. Puutarhaneuvoksen mukaan sitä on ollut jopa myynnissä.
– Pienissä puutarhan altaissa pidetään värilumpeita ja erilaisia osmankäämiä. Tieto leviää harrastajapiireissä, ja ihmiset vaihtavat taimia. Koska keltalammikkia on vaikea torjua, sitä ei kannata puutarhaansa laittaa.
Ulpukat jäävät lammikin alle
Turun Halistenkoskella toimiva kanoottiyrittäjä Pasi Vesterinen kertoo, että keltalammikki on lisääntynyt alueella moninkertaiseksi viime vuosina.
Hän on erityisen huolissaan ulpukoiden häviämisestä.
– Ulpukkakanta on tässä ihan minimaalinen. Se on ehkä kymmenen prosenttia siitä, mitä se on ollut vielä 5–6 vuotta sitten.
