Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavien työllisyysalueiden tavoitteena on tuoda helpotusta maan työttömyystilanteeseen. Lisäkannustimena toimii raha.
Turun työllisyysalueen johtaja Pipa Turvanen arvioi, että muutoksen myötä työttömyyden kustannukset tulevat kunnille entistä kalliimmiksi.
– Kuntien rahoitusosuus työttömyysetuuksista kasvaa. Se alkaa entistä aikaisemmin ja nousee portaittain. Mitä pitempi työttömyysjakso, sitä enemmän kunta joutuu maksamaan. Turussa tämä tarkoittaa maksuvastuun kasvua noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa.
Pipa Turvasen mukaan kyseinen kannustava rahoitusmalli siivittää kuntia etsimään kaikin käytettävissä olevin keinoin uusia ratkaisuja työllisyyden edistämiseksi.
Lähipalveluja ja yhteistyötä
Uudistuksen myötä työvoimapalvelut tulevat lähemmäs asiakkaita, kun järjestämisvastuu siirtyy valtion te‐toimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta‐alueille. Työnantajien ja työnhakijoiden pitäisi kyetä löytämään nopeammin toisensa.
– Tavoitteena on löytää uusia kustannustehokkaita tapoja tarjota omia palveluitamme sekä tehdä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa, kertoo Pipa Turvanen.
Varsinais-Suomessa toimintansa aloittaa kaksi yhteistoiminta-aluetta. Turun työllisyysalueeseen kuuluu 23 kuntaa. Vastuukuntana toimii Turku. Salon työllisyysalueeseen kuuluu neljä kuntaa.
Turun työllisyysalueen toimipaikkaverkko laajenee nykyisestä. Osa palveluista tuotetaan Turusta käsin koko työllisyysalueelle. Tällaisia palveluita ovat muun muassa työvoimakoulutus- ja valmennushankinnat sekä palkkatuki- ja starttirahapäätökset.
Turun työllisyysalueelle siirtyy yhteensä 284 henkilöä, joista valtaosa tulee te-toimistosta. Enemmistö jää Turun kaupungin palvelukseen. Osa siirtyy työllisyysalueen kuntien palkkalistoille.
Turun työllisyysalueen työttömyysaste oli kesäkuussa 10,3 %. Vuodenvaihteen siirtymävaihe pyritään toteuttamaan siten, että palveluihin tai niiden saatavuuteen ei tule katkoja.