Vihaisista koirista tuli ennätysmäärä ilmoituksia Kennelliittoon – tällaisia syitä taustalta löytyy

Osalle koirista on määrätty pitkiä kilpailukieltoja, koska ne ovat käyttäytyneet Kennelliiton tapahtumissa toistamiseen aggressiivisesti. Myös näiden tapausten määrä on nousussa.

Tiina Leinosen mielestä jokaisen koiran kanssa voi harrastaa, mutta ei kisata. Hän muistuttaa, että kisaaminen on oikeastaan vain ihmisiä varten. Video: Antti Tauriainen / Yle
  • Essi Markkula

Kennelliitolle tehtiin viime vuonna 173 ilmoitusta koiran vihaisesta käyttäytymisestä koiratapahtumissa. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin.

Kennelliiton puheenjohtaja Esa Kukkonen arvelee, että ilmoitusmäärän kasvun taustalla on monta syytä: koirien sosiaalistamisen puute ja häiriöherkkyys, omistajien osaamattomuus ja harrastajien tietoisuus ilmoittamisen mahdollisuudesta. Samaan aikaan tapahtuma- ja harrastajamäärät ovat kasvaneet.

– Jos koiria on paljon enemmän tapahtumissa, niin totta kai myös kielteisten ilmiöiden määrä voi lisääntyä, sanoo Kukkonen.

Tapahtuma, jossa on satoja koiria samassa tilassa, voi olla vaativa tilanne koiralle.

– Se on stressaava kokemus koiralle, joka on tottunut olemaan vain omassa kodissa ja elänyt ja kasvanut ainoastaan oman perheen parissa.

Tänä vuonna ilmoituksia on tehty elokuun puoliväliin mennessä 104. Se on puheenjohtajasta vielä maltillinen määrä. Ilmoituksesta voi seurata osallistumiskieltoa, jonka pituus vaihtelee kolmesta kuukaudesta jopa elinikäiseen kieltoon.

Pitkiä osallistumiskieltoja määrätään yleensä tapauksissa, joissa sama koira käyttäytyy aggressiivisesti toistamiseen. Ilmoitukset tällaisista koirista ovat Kukkosen mukaan lisääntyneet tänä ja viime vuonna.

– Kun koirasta tehdään jo toisen kerran ilmoitus, eli lyhyt kilpailukielto on päättynyt, ja asia tapahtuu uudestaan saman koiran kohdalla, niin sehän ei enää ole vahinko, sanoo Kukkonen.

”Aina pelko persuuksissa”

Myös vapaa-ajalla tapahtuneilla koirien välikohtauksilla voi olla vaikutus koiran kisakykyyn, jos sen kimppuun on hyökätty.

Tiina Mäkinen on kohdannut vapaa-ajalla useita tilanteita, joissa vieras koira on juossut kohti, käynyt päälle ja kerran jopa purrut. Hän haaveilee osallistuvansa pyreneittenpaimenkoira Ruun kanssa tottelevaisuuskokeeseen, mutta ikävien sattumusten jälkeen koulutuksessa joudutaan usein palaamaan lähtötilanteeseen.

– Joudumme todennäköisesti treenaamaan paljon pidempään kuin ilman niitä kokemuksia, toteaa Mäkinen.

Ulkoilukenkiin, tummiin ulkoiluhousuihin ja harmaaseen huppariin pukeutunut nainen seisoo sorapolulla. Hän pitää kädessään koiran hihnaa ja katsoo koiraa vakavana. Koira katsoo oikealle kaukaisuuteen. Tuuli heiluttaa sen karvoja. Taustalla näkyy metsää ja yläpuolella voimalinja.
Tiina Mäkinen ja Ruu-koira harjoittelevat ahkerasti, jotta pääsisivät vielä joskus kisaamaan. – Kun alkaa saada itseluottamusta, ettei tarvitse pelätä jokaista vastaan tulevaa, niin taas tulee joku irtokoira. Kuva: Antti Valtteri Tauriainen / Yle

Mäkinen painottaa erilaisten tilanteiden harjoittelua. Hän toivoo, etteivät ihmiset lähtisi kisoihin koiran kanssa, joka ei ole hallinnassa, ja että koirat pidettäisiin hihnassa kisasuorituksen ulkopuolella.

– Jonkin verran on heitä, jotka antavat koiriensa lämmitellä vapaana. Kyllä siinä on aina pelko persuuksissa, että tuleeko joku iholle.

Agilityvalmentaja Tiina Leinonen suosittelee vahvistamaan koiran ja omistajan välistä suhdetta konfliktien ennaltaehkäisemiseksi:

Video: Antti Tauriainen / Yle.

Esa Kukkosen mukaan tapaukset, joissa välikohtauksesta aiheutuu fyysistä vahinkoa tai koira pääsee oikeasti puremaan, ovat harvinaisia.

Hänestä koirien väliset konfliktit saavat usein sysäyksen omistajan huolimattomuudesta.

– Oikea syyllinen on yleensä hihnan päässä oleva ihminen, joka antaa koiransa olla löysässä hihnassa ja päästää sen toisen alueelle, toteaa Kukkonen.