Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Soraista syytetään Helsingin käräjäoikeudessa alkaneessa oikeudenkäynnissä törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta ja virkarikoksesta.
Törkeästä lahjuksen antamisesta syytetään Polarica Marjahankinta -yhtiön ex-toimitusjohtajaa Jukka Kristoa.
Kuulustelukertomukset ja syytettyjen viestit tulivat julkisiksi oikeudenkäynnin alettua.
Esitutkinnan mukaan Sorainen oli itse aloitteellinen lahjusten vastaanottamisessa, kun hän pyysi Kriston kautta yhtiöltä viuluja alaikäisen lapsensa käyttöön. Sorainen lähetti pyynnöt virkasähköpostistaan.
Ensimmäinen pyyntö 2019
Sorainen esitti pyynnön ensimmäisen kerran 15. joulukuuta 2019. Hän lähetti Kristolle myös luonnoksen soittimien käyttöoikeussopimuksesta, jossa toisena osapuolena oli marjayhtiö.
Kristo suostui pyyntöön ja osti viulun ja jousen tammikuussa 2020 omilla rahoillaan, hinta oli yhteensä 5 000 euroa.
– Se ei viulun puutteesta johtunut, vaan ehkä mahdollisuudesta saada soittaa pikkuisen paremmalla viululla, perusteli Sorainen soitinhankintaa poliisikuulustelussa.
Sorainen kirjoitti tuttavalleen, että viulu oli yli satavuotias ranskalainen Lambert, ja sen arvo oli noin 6 000–7 000 euroa.
Sorainen: Viulun käyttö oli vastikkeellista
Sorainen katsoo, että Kristo ei rahoittanut hänen lapsensa viulua, vaan kyse on Kriston omistaman viulun lainaamisesta.
Sorainen ei pitänyt viulua taloudellisena etuna, koska hänen lapsellaan oli siihen vastikkeellinen käyttöoikeus.
Vastike tarkoitti Soraisen kertoman mukaan muun muassa velvollisuutta maksutta soittaa maksutta Kriston ja Polarican tilaisuuksissa, huoltaa viulua omakustanteisesti ja velvollisuus vakuuttaa viulu omalla kustannuksella.
– Ja pitää Polarican pipoa talvella, kirjoitti Sorainen hymiön kera tuttavalleen.
Soraisen mukaan viululle hankittiin 300 euroa maksanut kotelo ja soittimen huolto maksoi noin 300 euroa vuodessa. Myyjän mukaan huoltokulut ovat huomattavasti alemmat.
Viulu vaihtui toiseen
Sorainen vaihtoi viulun toiseen kaksi vuotta myöhemmin. Hän pyysi viulun vaihtoa Kristolta 19. helmikuuta 2022.
– Jukka, kiitos eilisistä iltapuheista, oli tosi virkistävää miettiä asioita kanssasi pienessä rose-viinissä. Ja rommissa, kirjoitti Sorainen.
– Nämä Jukka ovat pieniä rahoja sinun lompsassasi. Ehdotukseni sinulle kuitenkin olisi, että laittaisimme tämän viulun myyntiin ja ostaisimme vielä paremman viulun.
Sorainen haki toisen viulun 24. helmikuuta ”ikään kuin Kriston asiamiehenä”.
Viululiike hyvitti ensimmäisestä viulusta 4 000 euroa. Soraisen maksettavaksi ranskalaisesta Collin-Mézinin huippuviulusta jäi 2 400 euroa ja Kriston maksettavaksi 2 500 euroa.
– Kiikutin sieltä sen paremman viulun samalla käyttöoikeussopimuksella soittoon, kertoi Sorainen kuulustelussa.
Uutta käyttöoikeussopimusta ei toisesta viulusta kuitenkaan tehty.
Viuluja ei soitettu Polarican tilaisuuksissa
Esitutkinnan mukaan viuluja ei ole käyty soittamassa missään Polarican tai Kriston tapahtumissa, eikä muutakaan markkinointitoimintaa tapahtunut.
– Näitä esiintymisiä ei ole ollut, koska kutsuja ei ole tullut. Velvoite on edelleen olemassa. Soittamattomuus tilaisuuksissa ei ole soittajan vika, sanoi Sorainen kuulustelussa.
Esitutkintapöytäkirjassa todetaan, että Polarica ei tarvinnut Soraisen ehdottamalla tavalla viuluun liittyvää markkinointitoimintaa.
Syyttäjä katsoo, että Soraisen saaman lahjuksen arvo on ollut yhtensä 7 500 euroa.
Kristo: ”Hänen pitäisi ymmärtää se korruptio”
Kristo kertoi kuulusteluissa, että hän ei tarjonnut etuuksia Soraiselle, vaan oli asiassa epäileväinen.
– Olin hyvin varovainen, puhuin lahjuksesta ja korruptiosta, mutta hän sanoi, ettei missään nimessä ole semmosesta kysymys.
– Hänen pitäisi ymmärtää se korruptio, ja olin huolissaan siitä, että eihän tämä ole millään tavalla semmosiin asioihin viittaava. Hän vannotti, että ei.
Kristo sanoi, että vakuutteluista huolimatta hän ei maksanut viuluja Polarican tililtä vaan omalta tililtään.
– Enemmän mää ajattelin tässä sitä, että minkälaiseen probleemiin mie tässä joudun jos mää en tähän suostu… Niin että millä tavalla elämä voi hankaloitua.
Esitutkinnan mukaan Polarica Marjahankinnan hallituksen jäsenet keskustelivat vuoden 2020 alussa Soraisen Kristolle tekemästä ehdotuksesta sponsorointi-markkinointisopimukseksi.
Polarica-konsernin tuolloinen talousjohtaja ja nykyisin yhtiön toimitusjohtajana toimiva Mari Onkamo kertoi esitutkinnassa, että päätös oli, ettei Polarica tee sopimusta.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Onkamo oli neuvonut Kristoa toimimaan siten, ettei yhtiön nimeä mainita missään ja maksamaan lahjan omista varoistaan ja suoraan viululiikkeelle.
Poliisi: Sorainen mielsi korruption mahdollisuuden
Esitutkinnan mukaan Soraisen ja Kriston yhteydenpito oli pidempiaikaista. Sorainen sanoi kuulusteluissa, että heillä oli vain ammatillinen suhde.
Poliisi katsoo, että esitutkinnan perusteella on syytä epäillä, että Sorainen on mieltänyt korruption mahdollisuuden jo ensimmäisen viulun hankinnan yhteydessä.
Kun Sorainen haki toisen viulun helmikuussa 2022, tämä oli vain muutama päivä sen jälkeen, kun hän on saanut tietoonsa epäilyjä asiattomasta toiminnasta Kriston liiketoiminnassa.
Esitutkinnan mukaan Sorainen osallistui ilman työ- ja elinkeinoministeriön toimivaltaa ja toimenkuvansa ulkopuolella Kriston yritysten liiketoimintaan keskeisesti liittyvien yrityskohtaisten poimijamäärien käsittelyyn.
Pohjanmaan TE-toimisto ehdotti Polarica Marjahankinnan kauden 2021 poimijamäärään valmistelussa 25 prosentin vähennystä.
Kristo ilmoitti pettymyksestään poimijakiintiöön suoraan Soraiselle välittömästi, kun sai tiedon sen alenemisesta.
Esitutkinnan mukaan Sorainen oli mukana menettelyssä, jonka seurauksena Polarica Marjahankinnan poimijamäärä ei pienentynyt.
Yhtiön saama hyöty on esitutkinnan perusteella arviolta ainakin 780 000 euroa, joka vastaa satoja tuhansia kiloja poimittuja marjoja.
Esitutkinnan mukaan Sorainen oli vuosittain mukana valmistelemassa yrityskohtaisten viisumisuositusmäärien jakamista helmikuusta 2018 alkaen huhtikuun 2022 lopulle.
Päivitetty 19.8. klo 16:40: Juttuun lisätty marjanpoiminta-alan rikosepäilyjä kuvaava grafiikka.