Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvos Olli Soraisen toiminta marja-asioissa ihmetytti kollegoita jo vuonna 2021. Soraista syytetään törkeästä lahjuksen ottamisesta sekä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä liittyen marjafirmojen suureen ihmiskauppavyyhteen.
Samassa jutussa marjafirma Polarica Marjahankinta Oy:n entistä toimitusjohtajaa Jukka Kristoa syytetään törkeästä lahjuksen antamisesta. Yrityksen nykyistä toimitusjohtajaa Mari Onkamoa syytetään avunantamisesta törkeään lahjuksen antamiseen. Syytetyt ovat kiistäneet kaikki syytteet. Polarican tiedotteen mukaan syytteessä on kyse ”henkilökohtaisesta sponsoroinnista erään virkamiehen lähipiirille”.
Lahjusjupakan oikeudenkäynti alkaa ensi viikolla Helsingin käräjäoikeudessa.
Samaan vyyhteen kuuluu myös Lapin käräjäoikeudessa kuluvalla viikolla alkanut käräjöinti Kristoa ja tämän thaimaalaista liikekumppania vastaan 77 törkeästä ihmiskaupasta. Samalla julki tuli esitutkintamateriaalia, joka liittyy myös Soraisen lahjusoikeudenkäyntiin. Tämä juttu avaa Soraisen epäillyn lahjomissyytteen taustoja, joita ei ole aiemmin julkisuudessa ollut.
Soraisen asianajaja Kaarle Niemi ei halunnut kommentoida tätä juttua, vaan kertoi Soraisen vastaavan syytteisiin, kun oikeudenkäynti alkaa maanantaina. Sorainen on kiistänyt häntä vastaan esitetyt syytteet Helsingin Sanomille.
Soraisen päätökset ihmetyttivät
Lahjusjupakan poliisitutkinnan keskiössä on ollut poimijakiintiön määräytyminen ja niiden perusteet. Sorainen on vuosia johtanut alan toimijoiden yhteisiä keskusteluja ja valmisteli 2021 voimaan tullutta marjalakia. Lain tarkoituksena on ollut tasapuolistaa yritysten kilpailutilannetta ja parantaa kerääjien olosuhteita ja ansaintamahdollisuuksia.
Esitutkintamateriaalin todistajakuulustelujen mukaan Soraisen toiminta Polarican ja toisen ihmiskaupasta syytetyn marjayrityksen Kiantaman eduksi ihmetytti kollegoita jo kauan ennen jupakan alkamista. MOT:n tietojen mukaan Suomen viranomaiset saivat tietää thaimaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäytöstä jo syksyllä 2020.
Esitutkintamateriaalissa esille nousee erityisesti poimijakiintiöiden määräytyminen vuonna 2021, kun epäselvyydet olivat jatkuneet jo toista vuotta.
Todistajakertomusten mukaan Polarica Marjanhankinta Oy oli saanut vuoden 2020 poimijapalautteessa murskaavaa kritiikkiä poimijoilta muun muassa tukikohdan olosuhteista, kuten ruuan laadusta ja määrästä sekä keruuansioista, jotka olivat jääneet luvattua pienemmiksi. Marjafirma sai kritiikkiä poimijoilta myös ylisuurista kuluista, joita poimijoilta perittiin.
Esitutkinnan mukaan Polaricalla oli ollut myös aiempina vuosina ongelmia muun muassa poimintapalkkioiden maksussa.
Suosiko Sorainen tiettyjä yrityksiä?
Poimijakiintiöitä koordinoiva viranomainen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto esitti, että ongelmien vuoksi Polarica Marjanhankinta Oy:n poimijakiintiötä pienennettäisiin neljänneksellä.
Esitutkinnan mukaan Sorainen halusi, että Polaricalle ja Kiantamalle annetaan vielä mahdollisuus toimittaa lisäselvityksiä poimijoiden tekemiin valituksiin. Samalla kokouksessa jätettiin 166 thaipoimijan kiintiö jakamatta, jotta ne voitaisiin myöhemmin antaa Polaricalle ja Kiantamalle.
– Tuossa vaiheessa jäi siis 166 henkilöä jakamatta yrityksille. Jo lausuntomenettely mielestäni varmisti sen, että nuo jakamatta jääneet poimijat piti antaa Polaricalle ja Kiantamalle, koska muille yrityksille annettiin lopulliset lausunnot poimijoiden lukumäärästä eikä noista lausunnoista voi valittaa eikä TE-toimisto niitä oma-aloitteisesti muuttaa, TE-toimiston virkamies kertoi kuulusteluissa.
Todistajan kertoman mukaan Sorainen ohjeisti, ettei Thaimaan viranomaisten antamaa poimijakiintiö ole syytä jättää käyttämättä, jottei asiasta nouse ”äläkkää”. Näin ollen oli selvää, että marjafirmat saisivat poimijansa selvityspyynnöistä huolimatta.
Lopullinen päätösvalta asiassa oli Olli Soraisella. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto toimii Soraisen työnantajan TEM:n ohjauksessa.
Vain Polaricalle ja Kiantamalle annettiin mahdollisuus lisäselvityksiin
Virkamiehen mukaan Soraisen käytös ihmetytti, sillä tavallisesti thaipoimijoiden kiintiöt jaettiin TE-toimiston suositusten mukaisesti. Samassa kokouksessa vähennettiin kahden muun marjayrityksen poimijakiintiöitä vastoin TE-toimiston esitystä sekä kahdelle kahdelle muulle yritykselle ei annettu lainkaan poimijakiintiötä. Nämä neljä yritystä eivät kuitenkaan saaneet mahdollisuutta lisäselvityksiin, vaan mahdollisuus annettiin vain Polaricalle ja Kiantamalle. Päätöksen asiasta teki esitutkinnan mukaan Olli Sorainen.
Poliisin esitutkintamateriaalin mukaan Jukka Kriston yritysten saamat etuudet oli huomattu ja ne herättivät kummastusta myös muissa marja-alan kilpailevissa marjayrityksissä.
Marjalaki eli virallisesti Laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta tuli voimaan vuonna 2021. Sorainen oli lain valmistelussa keskeisessä roolissa. Laki ei kuitenkaan ole toimijoiden mukaan poistanut kaikkia epäkohtia, joita sillä pyrittiin korjaamaan.
Käytännössä marjayrityksen täytyy toimia lainvastaisesti kolmen perättäisen vuoden ajan, jotta sitä voidaan sanktioida kielteisellä luotettavuusarvioinnilla. TE-toimisto antoi positiivisen luotettavuusarvion Polaricalle ja Kiantamalle vielä keväällä 2023, vaikka niitä koskevat ihmiskauppaepäilyt tulivat julki jo syksyllä 2022.
Myös Soraista kuultiin ihmiskauppajupakan esitutkintavaiheessa.
Poliisi kysyi Soraiselta esimerkiksi, onko hän antanut toimijoille neuvoja esimerkiksi erilaisiin poimijoilta veloitettaviin kuluihin liittyvissä asioissa. Soraisen mukaan hänen tehtäviinsä ”ei kuulu antaa neuvoja lain sisällöstä niille, jotka lakia joutuvat tottelemaan”.
Poliisi kysyi Soraiselta myös marjalain muotoilusta ja siitä, voiko lain epämääräinen muotoilu johtaa tilanteeseen, jossa marjafirmat sopivat keskenään poimijoilta veloitettavista ”kohtuullisista kuluista”. Soraisen vastaus oli, että laki ei estä, jos haluaa tehdä väärin.