Flash sale, kanta-asiakasalennus, loppuunmyynti.
Alennuksista on tullut vaatemyynnin uusi normaali, eikä kyse ole suinkaan siitä, että alennukset hyödyttäisivät yrittäjiä. On kyse siitä, ettei niitä enää osteta, ainakaan normaalihintaisina.
Suomalaisilla vaatemerkeillä näyttää menevän huonosti. Somessa on näkynyt tänä kesänä lukuisia kotimaisten vaatebrändien avunpyyntöjä. Viesti on kaikilla sama: osta nyt, niin autat meitä pysymään pystyssä.
Kyse ei ole vain pienten putiikkien ongelmasta, vaan esimerkiksi kulttimainetta nauttiva Papu Design on myös pistänyt pystyyn tukikampanjan ja alennuksia.
Mistä kiikastaa? Kysyimme kolmelta suomalaiselta vaatevalmistajalta, onko kotimaisella muodilla tulevaisuutta, vai kohtaako kaikkia lopulta loppuunmyynti.
Vaatevalmistajilla on hätä
”Kannattaako enää yrittää? Pitäisikö ymmärtää vain luovuttaa?”
Näin vaatealan yrittäjä Marjaana Paldanius kirjoitti yrityksensä sometileille elokuun alussa.
– Aina jälkeenpäin mietin, että voi ei, onpa nöyryyttävää. Taas menin kertomaan että menee huonosti. Silti on tärkeää, että siitä puhutaan ääneen. Meitä on monta hädissään.
Paldanius on pyörittänyt suomalaisen muodin kauppaa Televisio Lifestyle Storea Turussa 12 vuotta.
Vuosiin on mahtunut niin hyviä kuin huonoja aikoja. Nyt huonot ajat eivät tunnu loppuvan lainkaan, yrittäjä kertoo.
Korona-aikana suomalaista käsityötä pidettiin erityisessä arvossa ja pieniä yrityksiä tuettiin erilaisilla kampanjoilla. Silloin verkkokaupan myynti kasvoi, Paldanius kertoo.
Poikkeusajat eivät kuitenkaan loppuneet koronaan. Tuli sotia, inflaatio, energiakriisi ja korkojen nousu, eivätkä asiakkaat palanneet enää ostoksille, ja samalla kannustus hiipui hiljalleen.
– Monella oma varallisuus ei ole samalla tasolla kuin ennen. Silloin annetaan itselle helposti lupa, ettei tarvitsekaan olla niin vastuullinen. Voi vaikka tilata ulkomailta pikamuotia, kun pitäisi saada tulevaisuudenkin varalle rahaa talteen, Paldanius selittää.
Tällä hetkellä monet suomalaiset vaatevalmistajat näyttävät painivan saman ongelman kanssa. Ostajat ovat kadonneet ja tuotantokustannukset nousseet. Ongelmia on etenkin kotimaassa vaatteita valmistavilla yrityksillä.
Paldaniuksen yrityksessä myydään pääasiassa oman merkin, Televisio Fashionin vaatteita, jotka ommellaan Turussa.
– Minulla on alkanut olla tunne, että tämä ei vain kerta kaikkiaan taida olla kannattava bisnes, Paldanius huokaa.
Hinnat ovat kuluttajille jo liian korkeita ja niitä täytyisi vielä nostaa, jotta yrittämisestä tulisi kannattavaa. Painetta hintojen korottamiseen aiheuttaa tällä hetkellä esimerkiksi noussut verotus.
Marjaana Paldanius uskoo, että juuri nyt moni yritys pohtii, kannattaako ovia avata enää syksyllä laisinkaan, jos kesän myynti ei ole täyttänyt odotuksia.
Hän muistaa viime syksynä monen yrityksen laittaneen lapun luukulle juuri huonon kesämyynnin takia.
Yksi lopettamista pohtiva yrittäjä on pitkän linjan muotisuunnittelija Ritva Falla, joka myy parhaillaan varastoaan tyhjäksi, ehkä lopullisesti.
Vastuullisuus ei kiinnosta ketään
– Kun katson mallistoa rekillä, niin onhan tämä ihan hullun hommaa. Minä lyön nyt hanskat tältä erää naulaan, Ritva Falla aloittaa.
40 vuoden muotiuralla hänet on tunnettu Ritva Falla -nimeä kantavasta vaatemerkistä sekä Marimekolle suunnittelemistaan vaatteista, viime vuosina Kuusama-brändistä.
Kuusamalla on parhaillaan menossa loppuunmyynti. Tavoitteena on tyhjentää varastot ja arvioida tilannetta sen jälkeen uudelleen.
Tällä hetkellä muotiala tuntuu toivottomalta, Falla kertoo.
Kuusama-brändin piti olla kestävän, ekologisen muodin edelläkävijä. Vaatteiden materiaalit hankittiin Euroopasta ja kaikessa pyrittiin pieneen hiilijalanjälkeen.
Aluksi kaikki näytti hyvältä: Falla sai merkilleen Suomesta 70 jälleenmyyjää ja vaatteille oli kysyntää myös ulkomailla.
Lopulta vaatteet jäivät kuitenkin myymättä. Maailma muuttui ja jo ennakkoon tuotettu mallisto jäi Fallan varastoon. Kestävä muoti oli kallista tehdä, eikä se löytänytkään yleisöä.
– Jälleenmyyjät sanoivat suoraan, ettei vastuullisuudella myydä yhtään tuotetta. Hinta on number one, number two on se, että vaate on kivan näköinen ja mukava.
Myös jo vakiintuneet asiakkaat ovat päivitelleet tuotteiden hintoja Fallan liikkeessä. Ritva Falla on huomannut, että ihmisillä on henkinen kipuraja, jota tuotteen hinta ei voi ylittää, oli asiakkaan tulotaso mikä tahansa.
– Kaikki, mitä olen myynyt vajaan vuoden aikana, on mennyt alennuksilla. Kukaan ei halua enää maksaa sitä normaalia hintaa, mikä vaatteesta kuuluisi maksaa.
Tänä syksynä Ritva Fallan olo on kyyninen. Vaatealalta tuntuvat haluavan pois kaikki, myös kollegat aina Lontoossa asti.
Toisaalta, on myös niitä, jotka tekevät kaikkensa saadakseen vaatealan yrityksen toimimaan Suomessa.
Toiminta vaatii vanhanaikaisuutta
Marimekko, Finlayson ja muut perinteisetkin suomalaiset vaatemerkit ovat siirtäneet tuotannon pois Suomesta. Se tulee paitsi halvemmaksi, myös helpommaksi.
Silti yksi vaatemerkki yrittää itsepäisesti tehdä kaiken mahdollisen alusta asti kotimaassa. Se on mahdollista, mutta se ei ole helppoa, kertoo Nousu-brändin perustaja Turkka Koivisto.
Hän on kiertänyt ympäri Suomea etsimässä osaavia tekijöitä vaateyrityksensä yhteistyökumppaneiksi.
– On vain lähdettävä ja tutustuttava ihmisiin. Kun kaksi vuotta pyöri autolla ympäri Suomea, löytyivät yhteistyökumppanit. Ei tekijöitä löydy Googlesta, Koivisto selittää.
Verkkapukuja tekevä Nousu pyrkii hankkimaan materiaaleista ja työstä kaiken mahdollisen Suomesta. Yrityksen materiaalit valmistetaan Orivedellä, materiaaleja värjätään Kyröskoskella, kuminauhat tehdään Killinkoskella ja kaikki ommellaan omassa ompelimossa Nokialla.
Ulkomailta tulevat vain langat ja vetoketjut, koska niitä ei kukaan enää Suomessa valmista.
Koivisto päätyi tekemään juuri verkkapukuja sen takia, että niitä pystyy valmistamaan vielä Suomessa, koska ne tehdään neuloksesta. Kangasta taas ei enää juurikaan Suomessa tehdä.
Täysin suomalaisten vaatteiden tekeminen on siis hankalaa, ellei täysin mahdotonta.
Turkka Koivisto kuitenkin luottaa siihen, että maailma kääntyy hiljalleen niin, että perustuotanto palaa Suomeen. Ihmiset kyllästyvät huonolaatuisiin vaatteisiin ja alkavat taas elää vanhan viisauden mukaan: köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.
Tuotannon siirtyminen Suomeen toisi myös muita positiivisia vaikutuksia: se työllistäisi väliinputoajia, Koivisto selittää.
– Nuorille pitäisi luoda matalan kynnyksen työpaikkoja, joihin ei tarvitse olla valveutunut tietotekniikan käyttäjä tai istua koulussa. Menneinä vuosikymmeninä heille oli käsityöteollisuudessa paikka, jonka sai niin että meni ovesta sisään ja sanoi, että haluaisi töitä.
Sitä varten Suomeen tarvittaisiin kuitenkin enemmän tekijöitä, niin suuria kuin pieniä vaatealan toimijoita.
– Jos halutaan yhteiskunnallista muutosta, se vaatii pirusti töitä. Tarvitaan sitkeitä tervaskantoja, jotka ajaisivat asiaa. Ja se voi viedä sitten koko elämän mennessään.
Kiinnostaako sinua onko vaate tuotettu Suomessa? Voit keskustella aiheesta alla.
Juttua on tarkennettu 26.8.2024 kello 19.15: Kankaan Suomessa valmistamista on muokattu muotoon, ettei sitä enää juurikaan tehdä, kun alun perin jutussa luki, että ”kangasta taas ei kukaan Suomessa tee”. Lisäksi virkettä ”Tällä hetkellä monet suomalaiset vaatevalmistajat näyttävät painivan saman ongelman kanssa” on tarkennettu alkuperäisestä, jossa todettiin kaikkien valmistajien painivan saman ongelman kanssa.