Viitisentoista yläkoululaista häärii Salpausselän koulun kuntosalilla. Käynnissä on alkuiltapäivän puoli tuntia kestävä kuntosalivälitunti. Se toimii sisäänajona ja tutustumisena harrastukseen. Harrastusryhmät kokoontuvat varsinaisesti ennen tai sen jälkeen koulupäivän.
– Ohjaaja ja tilat tulevat tutuiksi, ja kun vielä erikseen pyydetään, ryhmään on helppo tulla mukaan säännöllisesti tai silloin tällöin, kertoo harrastustoiminnan ohjaaja Laura Pulkkinen.
Pulkkinen pyörittää Salpausselän koululla lisäksi köksä-, höntsäliikunta- ja kädentaitoryhmiä.
Salpausselän koululla järjestettävä harrastustoiminta on osa Harrastamisen Suomen mallia.
Hankkeen tavoitteena on tarjota jokaiselle 1.-9. luokkalaiselle maksuton, oman toiveen mukainen harrastus koulupäivän yhteydessä. Se on kirjattu nuorisolakiin. Rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Kunnat järjestävät toimintaa jokainen tavallaan.
Lahdessa alakouluikäisille sitä toteuttavat pääosin seurat, yhdistykset ja järjestöt, yläkouluissa päätoimiset harrastustoiminnan ohjaajat. Lapsia ja nuoria kuullaan, ja heidät otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun.
Neljättä vuotta harrastustoiminnan ohjaajana toimiva Pulkkinen kertoo alkuun yllättyneensä, kuinka paljon vailla harrastusta olevia yläkouluun tulijoissa on. Lapsena aloitettu harrastus jää helposti pois siirtymävaiheessa.
– Koulussa on liikuntapainotteisia luokkia ja aktiivisia nuoria, mutta myös heitä, joilla harrastuksia ei ole. Ohjaajan tehtävä on kohdata nuori, innostaa ja antaa myös aikaa, jos ei mieluista tekemistä heti löydy.
Murrosikä on muutosten aikaa - myös harrastuksissa
Tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi liikuntaharrastukset vähenevät tai loppuvat usein juuri murrosiässä.
Drop - ja throw out -ilmiöön on liikunta- ja urheiluseuroissa vaikuttanut myös harrastusten ammattimaistuminen ja huikea kallistuminen, joka on viimeisen vuosikymmenen aikana vain kiihtynyt.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Harrastamisen Suomen mallista tekemä selvitys kertoo, että yläkoululaiset arvostavat matalaa kynnystä ja joustavuutta harrastuksissaan. Sitoutua ei haluta, esimerkiksi ilmoittautuminen erillisessä järjestelmässä voi olla kynnys osallistumiselle. Harrastamisen pitää olla helppoa chillailua, hengailua ja höntsäilyä kavereiden kanssa.
Tähän on haluttu vastata Lahden mallissa, josta on ollut esimerkkiä muillekin.
Yläkoululaisten kanssa kahdeksalla yläkoululla toimivat päätoimiset etsivän harrastustoiminnan ohjaajat tekevät yhteistyötä koulunuorisotyöntekijän, opiskeluhuollon ja muun henkilökunnan kanssa. He ovat mukana koulun arjessa päivällä ja koulupäivän päätyttyä ryhmissä.
– Tavoitteena on reagoida nuorten toiveisiin nopeasti, kertoo harrastuskoordinaattori Seppo Koponen.
Ohjaajat tapaavat kaikki 7. luokan aloittavat oppilaat lukuvuoden alussa ensimmäisen kerran.
Etsivällä toiminnalla pyritään tavoittamaan erityisesti vähän harrastavat tai harrastamattomat nuoret.
– Siinä olemme onnistuneet hyvin, Koponen sanoo.
Viime vuonna yläkoulujen ryhmiin osallistui Lahdessa tuhatkunta nuorta, noin joka neljäs koulujen ikäluokasta.
Pääsääntöisesti ilmoittautumista ei tarvita, eikä käyntikertoja lasketa. Kauempaa koulukyydeillä tulevat huomioidaan harrastusryhmissä.
Myös omaehtoista, koulun ulkopuolista harrastamista tuetaan etsimällä nuoren kanssa tietoa mieluisista harrastuksista.
– Este harrastamattomuudelle saattaa olla sekin, että tietoa on vaikea löytää tai sitä ei osata etsiä, Koponen toteaa.
Lasten ja nuorten yksilöllinen kuuleminen on tärkeää
Lahdessa hyödynnetään valtakunnallisen kyselyn tuloksia, mutta tehdään myös vastaavia omia selvityksiä.
– Yleisenä ykkösenä on jalkapallo. Liikunta monessa muodossa on suosiossa, mutta myös kädentaidot ja erityisesti yläkoulussa köksä, Seppo Koponen kertoo.
Harrastamisen Suomen mallia Opetushallituksessa koordinoiva Tarja Vartiainen näkee, että harrastusten järjestämisessä ensiarvoista on kuulla lapsia ja nuoria itseään.
Erityisen myönteisenä Vartiainen pitää sitä, että monessa kunnassa harrastamisen lajikirjoa on onnistuttu kasvattamaan, sen myötä osallistumisprosentit ovat korkeita.
– Esimerkiksi Hattulassa ja Torniossa 75 prosenttia 1.-9 luokkalaisista osallistuu harrastamisen Suomen mallin ryhmiin, hän tietää.