Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Suomen ja koko Naton on satsattava arktiseen sodankäyntiin ja arktiseen valmiuteen, koska Venäjäkin tekee niin.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi pohjoisen huoltovarmuuden kehittämistä.
– Suomen kannalta on tärkeää, että logistiikkareitit itä-länsi suunnassa yhdessä Ruotsin, Norjan ja Suomen kanssa pelaavat, Häkkänen sanoo.
Häkkänen ja pääministeri Petteri Orpo kommentoivat asiaa tiistaina Rovaniemellä kokoomuksen ministeriryhmän kesäpäivillä.
”Meillä on käytännössä seinä vastassa idässä”
Pääministeri Petteri Orpon mukaan yksi esimerkki huoltovarmuuden parantamisesta on Kilpisjärven tien remontti, jonka oli määrä käynnistyä ensi kesänä. Lapin länsirajaa pitkin Norjan rannikolle kulkeva valtatie 21 on Suomelle kriittisen tärkeä sotilaallinen huoltoreitti. Se olisi myös yksi harvoista mahdollisuuksista tavaraliikenteelle, jos rahtiliikenne Itämerellä pysähtyisi.
– Meillä on käytännössä itärajalla seinä vastassa ja raja kiinni 1300 kilometrin matkalta. Siksi länsiyhteydet Lapista Ruotsiin ja Norjaan ovat niin tärkeitä, eivät vain reitit Suomen läpi pohjoisesta etelään, Orpo sanoo.
Kapean ja mäkisen Kilpisjärventien korjaukselle on luvattu raha 50 kilometrin matkalle, mutta soidensuojelualueet venyttävät kauan odotettua remonttia todennäköisesti parilla vuodella.
Lapin ely-keskuksen mukaan tien leventäminen soidensuojelualueen kohdalla voi vaatia lakimuutosta, eikä remonttia kyseisellä osuudella päästä aloittamaan ainakaan ennen vuotta 2026.
– Itsekin sitä tietä monet kerrat ajaneena ajattelisin, että jos sitä hieman soiden alueella leventää, niin se ei varsinaisesti muuta sitä vahinkoa, jota sen tien rakentaminen on jo aikanaan siihen tuonut. Toivon, että tähän saadaan ratkaisu ja tärkeä liikenneyhteys kuntoon, Orpo sanoo.
Teitä ei korjata vain sotilaallisen liikkuvuuden takia
Häkkäsen mukaan myös muita mahdollisia pohjoisen infrahankkeita ollaan paraikaa pohtimassa. Suunnittelun keskiössä ovat Häkkäsen mukaan pohjoisen rata- ja satamayhteydet sekä kumipyöräliikenne.
– Nämä asiat katsotaan läpi puolustussuunnittelun edetessä.
Pelkästään sotilaallisen liikkuvuuden nimissä kunnostusta ei silti tehdä.
– Jos puolustusyhteistyön nimissä tehdään isoja joukkojen kuljettelureittihankkeita pohjoisessa yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa, niin silloin ne pitäisi yhdistää myös elinkeinohankkeisiin, kaivannaisiin ja kaikkiin muihin, Häkkänen sanoo.
Ei aikeita luopua kritisoidusta länsiradan remontista
Vaikka hallitus haluaa huoltovarmuuden nimissä panostaa pohjoisen reitteihin, etelän kritisoiduista hankkeista, kuten tunnin junasta Turkuun ei silti ole aikeita luopua. Ei vaikka Turun tunninjuna jäi myös ilman EU-rahaa, koska sen ei arveltu olevan liiketaloudellisesti tarpeeksi kannattava.
Orpon mukaan kyse on koko hallituksen hankkeesta, ei Orpon henkilökohtaisesta saati puolueen projektista.
– Tunnin juna -keskustelu on irronnut todellisuudesta jo kauan sitten. Me emme ole käyttämässä nyt miljardeja siihen.
Orpon mukaan on muistettava, että hallitus panostaa raiteisiin ja teihin yhteensä kolme miljardia euroa. Länsirata on vain yksi osa mittavaa sitä.
Kun länsirataan laitetaan neljäsataa miljoonaa, päärataa kunnostetaan 500–600 miljoonalla.
– Kesä-Suomessa liikkuneet ovat voineet omin silmin havaita, että väyliä korjataan ja uutta asvalttia tulee tien pintaan joka puolella Suomea, Orpo sanoo.