Fimlab Laboratorioissa tutkitaan jatkossa patologisia kudosnäytteitä myös tekoälyn avulla.
Tekoäly tutkii ja analysoi näytteitä ihmisen opettamalla materiaalilla, kuvia tulkiten.
– Tekoäly pystyy samaan tarkkuuteen kuin hyvätasoinen patologi, tai jopa hieman parempaan. Se tekee sen väsymättä ja erehtymättä, sanoo Mika Tirkkonen, patologian erikoisalajohtaja Fimlabista.
Tekoälyä koulutetaan näyttämällä sille suuri määrä näytelevyille digitoituja kudosnäytteitä, joita on digitalisoitu vuodesta 2021 lähtien.
– Se valmennetaan liputtamaan epäilyttäviä kohteita. Lääkäri varmentaa sen jälkeen diagnoosin, eikä potilas siis joudu tekoälyn armoille, Tirkkonen lisää.
Tekoälyn käyttöönoton ei ole tarkoitus korvata erikoislääkäreitä, vaan vastata kasvaviin näytemääriin ja alan työvoimapulaan. Työikäisiä patologeja on tällä hetkellä 160–200, eikä määrää suunnitella vastuuministeriössä kasvatettavan vuoteen 2035 mennessä.
– Sama asiantuntijamäärä siis hoitaa haastavaa diagnostiikkaa tulevaisuudessa.
Suomessa on korkealaatuista patologiaa. Tekoälyn avulla pyritään tässä vaiheessa siihen, että myös kokemattomammat patologit tunnistavat sen avulla syövän luotettavammin ja vähemmillä konsultaatioilla.
– Tekoäly on yksi hyvä taklaaja siihen, että syövänhoitoon ei syntyisi pullonkaulaa.
Tekoälyä käytetään yleisimpien syöpätyyppien, kuten eturauhas-, rinta- sekä maha-suolikanavasyövän, näytteiden tutkimisessa.
Lisäksi tekoälyn avulla voidaan automatisoida erilaisia työläitä manuaalisia tehtäviä.
Miljoonien hankinnalla monia hyötyjä
Fimlab Laboratorioiden mukaan kuuden miljoonan euron hankkeella on monia hyötyjä.
– Tämä etenee vaiheittain, tulokset validoidaan laboratoriokohtaisesti ja se vaihe on nyt juuri käynnistymässä.
Ensin edetään rinta- ja eturauhassyöpien tutkimisessa. Vuoden loppupuolella ollaan Tirkkosen mukaan siinä pisteessä, että tekoälyä käytetään rutiinidiagnostiikassa.
Raportointitarkkuuden kanssa tehdään yhteistyötä lääkäreiden kanssa. Tekoäly tuo diagnostiikkaan uutta lisää, mutta ensimmäisessä aallossa ei ole tarkoitus Tirkkosen mukaan ”räjäyttää” diagnostiikkaa.
– Keskustelemme tästä potilaita hoitavien onkologien kanssa. Ylitarkkuus ei tuo hoitoon mitään hyvää vaan saattaa jopa haitata hoitotilanteita.
Jatkossa tekoäly luonee itse syövän ennustemalleja
Pidemmällä aikavälillä tekoälyn avulla tullaan luomaan ennustetekijämalleja, jotka eivät enää ole ihmisen tekemiä.
– Tekoäly näkee enemmän kuin ihmissilmä. Tietty histologinen kuvio voi ennustaa aggressiivista tai vähemmän aggressiivista käyttäytymistä ja sitä voidaan myöhemmin käyttää hyväksi.
Syöpien ennusteet tunnetaan koko ajan paremmin ja vaikka esimerkiksi eturauhassyöpä löydetään, kaikkia ei enää hoideta.
– Ne voidaan tekoälyn kanssakin analysoida uudelleen niin, että osaa vain seurataan. Hoitoja voidaan siinä mielessä myös keventää. Tämä tuo uutta luotettavuutta, samalla säästetään myös kustannuksia.
Siihen, että tekoäly korvaisi kokonaan ihmisen näytteiden analysoinnissa, on vielä pitkä matka.
Fimlab on Suomen suurin laboratorioyhtiö, joka tuottaa palveluita monella hyvinvointialueella.