LONTOO Nuoret muusikot rentoutuvat Lontoon Hyde Parkissa piknikillä ennen elämänsä suurinta konserttia. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Royal College of Music -yliopiston opiskelijat istuskelevat kesäisellä nurmikolla syöden kolmioleipiä.
– Onhan se tietysti iso juttu päästä Promsille soittamaan. Se on niin massiivinen tapahtuma ja ihan hirveästi ihmisiä tulee kuuntelemaan, hymyilee sellisti Iiris Piri.
Ihan hirveästi tänään sunnuntaina tarkoittaa 6 500 katsojaa maailman ehkä arvostetuimmassa musiikkisalissa Royal Albert Hallissa. Helsinkiläisen ja lontoolaisen yliopiston yhteiskonsertti myytiin loppuun tunnissa. Lisäksi konsertti esitetään samaan aikaan BBC:n TV- ja radiokanavilla miljoonayleisölle.
– Pieni täpinä on päästä soittamaan noin isoon ja hienoon saliin, sanoo lyömäsoittimia soittava Atte Karhinen.
Mutta huipputason tilaisuus ei näytä horjuttavan nuorten luottamusta kykyihinsä.
– Luulen että sujuu ihan hyvin. On vain rauhassa ja toimii niin kuin ennenkin on toiminut, pohtii sellisti Kaisa Suninen.
Vain harvat pääsevät Royal Albert Halliin
Maailman suurimmat klassisen musiikin juhlaviikot BBC:n Proms on tunnettu huippuesiintyjistään. Mukaan ei pääse kuka tahansa. Siltikään kaikki konsertit eivät ole loppuunmyytyjä toisin kuin opiskelijakonsertti.
Konserttia johtava BBC:n sinfoniaorkesterin kapellimestari Sakari Oramo sanoo, että tilaisuuden merkitystä ei voi kyllin korostaa.
– Nämä nuoret laitetaan sellaiseen joukkoon, että oksat pois. He joutuvat todella venymään. Mutta miten sitä muuten oppii musisoimaan kuin venymällä, Se on aina vielä korkeamman tavoittelua ja oman tason jatkuvaa parantamista, kuvaa Oramo.
BBC:n sinfoniaorkesteria jo vuodesta 2012 johtaneella Oramolla oli sormensa pelissä siinä, että opiskelijat pääsivät huippukonserttiin. Hän ehdotti yhteiskonserttia Royal College of Musicille kuusi vuotta sitten. Sibelius-Akatemiassa järjestetyissä koesoitoissa valittiin mukaan 53 opiskelijaa.
Suomalaisten opiskelijoiden tuominen maailmankuululle festivaalille oli jumiutua koronapandemian takia, mutta nyt se järjestyi pari vuotta myöhässä.
Royal College of Music on arvioitu maailman parhaaksi musiikkiyliopistoksi. Sibelius-Akatemia on listalla kahdestoista, silti yhä maailman huippua.
– Kun saadaan nuoret opiskelijat tähän mukaan, niin toivon, että se jättää pysyviä jälkiä, jotta lämpimät suhteet klassisen musiikin alalla niin voi edelleen kehittyä ja jatkua, Oramo sanoo.
Brexit ei saa rikkoa kulttuurisuhteita
Oramo haluaa vaalia suhteita Britannian kanssa. Hän myöntää, että Britannia on rakas paikka.
– Haluan osoittaa, että brexit ei oikeastaan musiikin alalla merkitse mitään. Eli meidän hyvät suhteet klassisessa musiikissa jatkuvat ja kehittyvät. Ne ovat ehkä voimakkaammat kuin ikinä, Oramo miettii.
Britannian ero EU:sta on tehnyt opiskelusta Britanniassa kallista suomalaisille, mutta suomalaiset klassisen musiikin ammattilaiset ovat arvostettuja Britanniassa. Oramo johtaa muun muassa BBC Proms -viikot kruunaavan loppukonsertin.
Suomalaisen klassisen musiikin arvostus ja maiden yhteistyö näkyvät myös konsertin ohjelmassa.
Sibelius-Akatemian ja Royal College of Musicin yhteisorkesteri esittää Jean Sibeliuksen Skogsrået eli Metsänhaltiatar -sävelrunon sekä englantilaisen Gustav Holstin Planeetat-orkesterisarjan.
Karjankutsu suomeksi vetää yleisöä
Sopraano Anu Komsi laulaa suomen kielellä nuoren amerikkalais-suomalaisen säveltäjän Lara Poen säveltämän Laulut maaseudulta -teoksen, jonka Poe sävelsi Komsille. Royal College of Musicissa opiskellut Poe sävelsi suomalaisia karjankutsuja ja muistoja mummonsa karjatilalta.
– On ihanaa, että hänellä on ollut terve itsetunto kirjoittaa suomen kielellä, Komsi kehuu orkesterin harjoituksissa.
Komsin tulkinnat suomalaisesta nykymusiikista, kuten Kaija Saariahon teokset, ovat suosittuja maailmalla.
Komsi ihmettelee sitä, että opiskelijakonsertti valtavassa Royal Albert Hallissa myytiin loppuun tunnin kuluessa, mutta samaiseen konserttiin Helsingin juhlaviikoilla voi yhäkin ostaa lippuja.
Hän pohtii, että kulttuurin ja klassisen musiikin arvostus on romahtanut Suomessa yhteiskunnallisen tilanteen takia.
– Ei osata arvostaa sitä valtavaa huippuosaamista ja että meillä on todellakin hyvin paljon kansainvälisesti menestyneitä maailmalla.
Huoli Suomen klassisesta musiikista
Komsi iloitsee yhteistyöstä lahjakkaiden nuorten opiskelijoiden kanssa. Sekä Oramo että Komsi ovat huolissaan, saadaanko vastaavia kykyjä tulevaisuudessa.
Oramo näkee, että klassinen musiikki on menettänyt vetovoimaansa musiikkiopisto-järjestelmän heikentämisen takia.
– Se on tosi sääli, koska me ollaan saavutettu niin paljon sillä työllä, mikä aloitettiin joskus 1960–70-luvuilla, kun luotiin musiikkiopistojärjestelmä, hän miettii.
Komsi on samaa mieltä. Hän sanoo pitkän uransa tuomalla kokemuksella tuon ajan suomalaista musiikkikasvatusta maailman parhaaksi.
– Me ollaan luovuttu siitä osittain tällä hetkellä. Se on mun mielestä aivan suoraan sanoen pyhäinhäväistys, hän sanoo.
Sibelius-Akatemiassa löytyy huippukykyjä. Sen todistaa myös Proms-konsertti. Mutta perustason musiikkiopetuksen kaventaminen voi muuttaa asian tulevaisuudessa.
– Jotta saataisiin tasokkaita suomalaisia hakijoita, se vaatisi hirveästi työtä ruohonjuuritasolla, jota nyt oikein kukaan ei laajasti ottaen pysty tekemään. Toki poikkeuksia on, Sakari Oramo miettii ja kaipaa persoonallisuuksia vetämään lapsia ja nuoria musiikin pariin.
Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konsertti lähetetään Yle radio 1:ssä 31.8. klo 19.