Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki on huolissaan alaikäisten nuorten tekemien ryöstöjen ja väkivallan lisääntymisestä.
Toinen tuoreen poliisipomon keskeinen huolenaihe on rikostutkinnan tukala tilanne.
Pelkästään rikosilmoituksia on rästissä yli 140 000. Kun otetaan huomioon muut esitutkintaan verrattavat tutkinnat, kyse on melkein 200 000 keskeneräisestä asiasta, laskee Koskimäki.
Nämä ovat Koskimäen mielestä kohteita, joihin on ”kyettävä tehokkaasti panostamaan”.
Pyysimme uutta poliisijohtajaa vastaamaan kahdeksaan ajankohtaiseen kysymykseen.
1. Miksi alaikäisten nuorten tekemien ryöstöjen ja väkivallan määrä kasvaa?
Koskimäki huomauttaa, että tähän eivät kriminologitkaan osaa antaa tyhjentävää vastausta. Poliisin näkökulmasta yksi syy näyttäisi nousevan ylitse muiden.
- Meillä on yhä enemmän lapsia ja nuoria, jotka ovat sijoitettuina kodin ulkopuolelle. On tärkeää, että yhteiskunta tukee toimia, joilla vanhemmuutta saadaan selkeämmäksi ja myös vanhemmille saadaan tukea.
2. Onko väkivalta raaempaa kuin aiemmin?
3. Vantaan Viertolan kouluampuminen osui alueellenne Itä-Uudenmaan poliisipäällikkönä. Miten tapahtuma kosketti?
Koskimäki sanoo olevansa erittäin tyytyväinen poliisin toimintaan heti ensimmäisistä minuuteista lähtien.
– Totta kai se kosketti. Mutta poliisi on ammattilainen näissäkin asioissa ja hoitaa oman tehtävänsä niin hyvin kuin pystyy.
Tapauksen esitutkinta on sujunut hyvin tiivissä yhteistyössä eri viranomaisten, koulujen ja asianosaisten kanssa, kertoo Koskimäki.
4. Olisiko Viertolan kouluampuminen voitu estää viranomaisten toimilla?
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että sitä ei välttämättä olisi pystytty estämään. Mutta arvioinnit ovat yhä kesken ja käymme asioita läpi.
– Tulemme toimittamaan esitutkinnan lisäksi erillisen selvityksen myös valtionjohdolle.
5. Onko Suomi ”Ruotsin tiellä” väkivalta- ja jengirikollisuuden kasvussa?
Ruotsissa rikollisryhmien keskinäiset kiistat ovat yltyneet ja niiden uhreiksi ovat joutuneet aiempaa useammin sattumanvaraisesti myös sivulliset. Tällaisen kehityksen torjuminen tulee Koskimäen mukaan olla ”ykkösprioriteetti” tai muuten ollaan huonolla tiellä.
– Asioihin on pystyttävä puuttumaan ennakkoon poliisille annettujen valtuuksien mukaisesti. On tärkeää, että niitä kehitetään ja meille annetaan työkalupakkiin erilaisia mahdollisuuksia, millä pystytään pureutumaan vakavampiin rikoksiin.
– Esimerkiksi rikostiedustelulaki on meille hyvin tärkeä hanke, jotta pystyttäisiin puuttumaan törkeisiin rikoksiin ennakolta ja saamaan tietoa ilman, että meillä on olemassa joku tietty rikosepäily.
6. Millä tavalla poliisissa näkyvät Venäjän vaikuttamisyritykset?
Katkennut kaasuputki, tietoliikenteen ja puhelinverkkojen häiriöt ja epäilyttävältä vaikuttava toiminta vaikkapa vesilaitoksella ovat olleet viime aikojen ilmiöitä. Erilaisiin uhkiin varautumisesta on tullut poliisinkin arkea.
– Me omassa varautumisessa huolehdimme aina siitä, että arvioidaan ja katsotaan, onko mahdollista, että vieraan vallan toimijalla on jotakin tekemistä näissä tapahtumissa.
– Monessa tapauksessa on löytynyt luonnollisia selityksiä, ja se on tietysti hyvä asia.
7. Onko itärajan pitäminen suljettuna perusteltua Suomen turvallisuuden vuoksi?
– Kyllä on.
8. Onko Suomen poliisissa rasismia?
Hallitus käynnisti vastikään rasisminvastaisen kampanjan, joka sai heti alkuunsa ristiriitaisen vastaanoton.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa poliisin rasismi on ollut esillä isosti jo pitkään.
– Meillä on keväällä käynnistetty poliisin arvokeskustelu ja siinä käydään näitäkin asioita läpi. On tärkeää pitää keskustelua yllä.
– Ihmisten taustalla tai millään ominaisuudella ei saa olla vaikutusta poliisitoimintaan, korostaa Koskimäki.
