Vaasan kaupunki on aloittanut kampanjan, jossa kaupunkilaisia kannustetaan puhumaan tuntemattomille. Pohjalaiset eivät kaupungin mukaan silti ole lähtökohtaisesti muita jörömpiä.
Ylen leikkimielinen testi kertoo toista. Puhu minulle -kylttiä Vaasan torilla pidellyt toimittaja sai juttuseurakseen puolen tunnin aikana viisi ihmistä. Kuopiossa sama asetelma houkutteli porukkaa solkenaan jo vartissa.
Video testistä on jutun pääkuvana.
Molemmissa kaupungeissa asukkaat tosin vakuuttivat, että puhuminen on lopulta helppoa, kunhan pääsee vauhtiin.
Tampereen yliopiston informaatiotekniikan ja viestinnän laitoksen viestinnän professori Pekka Isotalus ilahtuu kuullessaan Vaasan kampanjasta.
– Kuulostaa tosi hyvältä. Jonkinlaisia aiempia tutkimustuloksia on, että suomalaisille voi olla hankalaa aloittaa keskustelua vieraan ihmisen kanssa, Isotalus sanoo.
Suomalaisia ei hänen mukaansa voi kuitenkaan pitää hiljaisina. Akateemista näyttöä on sen sijaan siitä, että suomalainen puhuu mieluummin tutun kuin vieraan kanssa.
Isotalus on havainnut, että viime vuosina on käyty paljon keskustelua siitä, pitävätkö stereotypiat suomalaisesta jörökansasta paikkansa.
– Varmasti lähimpänä totuutta on se, että joillekin puhuminen on helpompaa, joillekin ei. Varmasti on niin, että me erottaudumme edelleen kansakuntana enemmänkin vähäpuheisena, hän arvioi.
Isotalus sanoo, että kyse ei välttämättä aina ole vain ujoudesta.
– Syynä voi usein olla myös kohteliaisuus. Ajatellaan, että toista ihmistä ei ole soveliasta häiritä ja hänen pitää saada olla omassa rauhassaan. Sen takia esimerkiksi puhuminen hississä tai bussissa voi olla monelle hankalaa.
Muutosta on tapahtunut
Yliopistossa keskustelukulttuuri on muuttunut eurooppalaisempaan suuntaan.
– Vielä parikymmentä sitten piti käyttää paljon aikaa siihen, että nuoret saa luennoilla ottamaan osaa ja keskustelemaan. Nyt menee pikemminkin niin, että nuoret ovat jo niin aktiivisia, että keskustelua pitää erikseen ajaa alas, Isotalus naurahtaa.
Tämä kertoo hänen mukaansa yhteiskunnan muutoksesta.
– On totuttu siihen, että keskustellaan ja huomattu, että keskustelu on hyvä tapa oppia asioita. Vuorovaikutus on kehittynyt, Isotalus arvioi.
Yhteiskunta on myös kaupungistunut hyvin voimakkaasti. Isotaluksen näppituntuma sanoo, että tiivis asuminen pakottaa vuorovaikutukseen
– Ihmisiä pitää kuitenkin ainakin sietää, joten se lisää niitä näitä -keskustelun määrää.
Niitä näitä -keskustelu toimii erityisen hyvin Yhdysvalloissa.
– Siellä tervehtiminen on merkki siitä, että ihminen on turvallinen, ystävällinen naapuri. Tällaista suuntaa on nyt Suomessakin havaittavissa.
Toisaalta ihmiset hakevat elämäänsä koko ajan enemmän sisältöjä verkossa. Deittimarkkinoiden siirtyminen vahvasti nettiin pitää sisällään myös riskin.
– Meillä on nyt merkkejä siitä, että kun ihmiset tutustuvat toisiinsa netissä, se voi ajan myötä jopa latistaa tavallista, livenä tapahtuvaa keskustelukulttuuria. Siitä voi tulla ajan myötä haaste myös viestinnän opetukselle: miten ihmiset oppisivat toimimaan keskenään myös kasvotusten, Isotalus arvioi.