Vuosikymmenten jälkeen Kankaanpäässä pääsee taas säännöllisesti elokuviin, kun yrittäjä Elina Kangas avasi noin 12 500 asukkaan kaupunkiin uuden elokuvateatterin elokuussa.
Kangas ei ole liikkeellä hetken mielijohteesta, sillä hän selvitti elokuvateatterin tarvetta opinnäytetyössään noin viisi vuotta sitten.
– Kyselytutkimuksen viesti oli selvä. Täällä on kaivattu elokuvateatteria, Kangas sanoo.
Sopivat tilat löytyivät Kankaanpään kaupungin avustuksella keskustassa olevan lukion auditoriosta. Salista löytyy noin sata paikkaa.
– On ollut jo loppuunmyyty näytös, mutta myös tyhjempiä näytöksiä, Kangas kuvailee teatterin alkutaivalta.
Edellisen kerran Kankaanpäässä oli kiinteä elokuvateatteri muutama vuosikymmen sitten. Kangas uskoo, että katsojia tulee myös naapuripaikkakunnilta.
– Hienoa, kun ei tarvitse enää lähteä Poriin, sanoo Kankaanpäässä elokuvissa käynyt Anna-Maija Leppihalme.
Markkinajohtaja tunnetaan, mutta pieniä on enemmän
Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen on iloinen Kankaanpään uudesta elokuvateatterista. Hän pitää asiaa tärkeänä jo tasa-arvon ja saavutettavuuden näkökulmasta.
– Hienoa että myös pienemmillä paikkakunnilla voidaan nähdä elokuvat uusina. Ilman että pitää matkustaa muualle, Saarinen sanoo.
Suomessa on kaikkiaan noin 180 elokuvateatteria, yhteensä noin 130 paikkakunnalla. Saarisen mukaan elokuvateatteri löytyy lähes kaikista 10 000 asukkaan kunnista.
– Pienemmissäkin on, mutta tuo asukasmäärä on suurin piirtein se raja, jolla yrittäjä voi tienata oman elantonsa. Pääoman kerääminen on vaikeampaa ja silloin elokuvasäätiön tuki on tärkeää, Saarinen sanoo.
Vaikka Suomessa on useita pieniä elokuvateattereita, alan selkeä markkinajohtaja on Finnkino 17 teatterillaan ja noin 70 prosentin markkinaosuudellaan.
Digilaitteet vanhenevat ja tukiraha vähenee
Kankaanpään elokuvateatteri sai Suomen elokuvasäätiöltä noin 35 000 euron tuen laitehankintoihin. Säätiö on tukenut elokuvateattereita vuosittain 400 000–600 000 eurolla.
Reilu kymmenen vuotta sitten säätiö myönsi pienille ja keskisuurille elokuvateattereille ylimääräistä tukea 3–4 miljoonaa euroa. Sitä tarvittiin elokuvateattereiden digitalisointiin. Digitekniikka vanhenee kuitenkin nopeasti ja monella pikkuteatterilla on nyt käymässä niin.
– Vanhat serverit eivät ota leffoja vastaan, Lasse Saarinen kertoo.
Hän uskoo, että useat teatterit joutuvat uusimaan laitteitaan lähivuosina. Siihen ne tarvitsevat elokuvasäätiön tukea, mutta sen rahat eivät enää riitä. Tänä vuonna hallitus leikkasi säätiön budjettia miljoonalla eurolla, nykyiseen 23 miljoonaan euroon.
Saarisen mukaan ala tarvitsee erillismäärärahan, jotta jo kertaalleen pelastetut elokuvateatterit pysyisivät edelleen hengissä. Tarve on neljä miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna. Muuten 50–60 pientä elokuvateatteria voi joutua lopettamaan.
– Pahin skenaario on, että elokuvateatteripaikkakuntien määrä lähes puoliintuu.
Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarisen mukaan elokuvateatterien määrä vaikuttaa myös kotimaiseen elokuvatuotantoon. Pienillä paikkakunnilla katsotaan kotimaisia elokuvia suhteellisesti enemmän kuin isoissa kaupungeissa.
– Pienet elokuvateatterit elävät kotimaisilla elokuvilla ja James Bondilla, Saarinen toteaa.