Heikentyvä talous on lisännyt verojen nostopainetta kunnissa. Kuntaverot uhkaavat kiristyä liki puolessa Suomen kunnista ensi vuonna. Toinen puoli pitää kuntaveron ennallaan, mutta yksikään ei ole laskemassa sitä.
Tulos selviää Kuntaliiton talousnäkymäkyselystä kuntien talousjohtajille. Kyselyyn vastasi 210 talousjohtajaa. Manner-Suomessa on yhteensä 293 kuntaa ja kaupunkia.
Kunnanvaltuustot päättävät ensi vuoden veroprosenteista viimeistään marraskuussa. Yksittäiset valtuustot saattavat myös antaa piut paut talousjohtajansa näkemyksille ja voivat esimerkiksi laskea kuntaveroa.
– Laskijat mahtuvat yhden käden sormiin, veikkaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Laskijoita on yleensäkin ollut muutama vuodessaan, korottajakuntia taas viidenkympin pintaan vuosittain, tosin tälle vuodelle niitä oli enemmän.
Osalla kova nostopaine
Kuntaveron muutospainetta on eniten alle 5 000 asukkaan kunnissa ja 20 000–100 000 asukkaan kaupungeissa. Pienintä se on isoissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Maakunnista kovin kiristystarve on Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan kunnilla, pienin Lapin ja Keski-Suomen kunnilla.
Reiluun neljäsosaan kuntia kohdistuu kova, yli 0,5 prosenttiyksikön nostopaine kuntaveroonsa.
Vajaalla kolmanneksella nousupainetta on 0,2–0,5 prosenttiyksikköä ja 43 prosentilla korotustarve on alle 0,2 prosenttiyksikköä. Pikkukorotuksen tarve on yleisintä pienissä kunnissa.
Näkymät heikentyneet
Veronkorotustarpeiden taustalla on kuntien heikentynyt taloustilanne verrattuna vuoden takaiseen. Lähes 90 prosenttia vastaajista arvioi, että talouden sopeutustoimiin on huomattava tai kohtalainen tarve.
– Vuonna 2023 kunnilla meni taloudessa vielä varsin mukavasti, mutta kuluvana vuonna taloustilanne on muuttunut jo aivan erinäköiseksi. Kuntien talous on oikeastaan romahtanut. Ensi vuonna tilanne heikkenee edelleen, arvioi Punakallio.
Vaikeuksien taustalla on kolme isoa syytä. Punakallion mukaan kuntien kulut ovat kasvaneet merkittävästi esimerkiksi opetus-ja sivistyspuolella. Tulopuolta taas heikentävät valtionosuusleikkaukset sekä maan taloustilanne, mikä näkyy verotuloissa.
40 prosenttia talousjohtajista arvioi kuntansa talouden tilan huonoksi tai erittäin huonoksi tällä hetkellä. Kymmenen prosenttia katsoi kuntansa talouden olevan hyvässä tai erittäin hyvässä mallissa.
Eivätkä näkymät kohene. Yli puolet arvioi kuntansa talousnäkymien olevan huonolla tai erittäin huonolla tolalla vuoden kuluttua. Kuntien talousjohtajien näkymä ensi vuoteen heikkenee voimakkaimmin keskisuurissa kunnissa.
Vain viitisen prosenttia arvioi näkymät erinomaiseksi. Isot kaupungit näkivät niukkaa valoa tulevaisuudessaan, muut eivät.
Maakunnittaisessa vertailussa talousnäkymät heikkenevät eniten Kanta-Hämeen ja pohjois-Karjalan kunnissa, kohennusta taas Keski-Pohjanmaalla.
Ministeriön nuoteilla
Kuntaliiton laskelmien mukaan valtio leikkaa kuntien rahoitusta ensi vuonna 145 miljoonaa euroa ilman velvoitteiden vähentämistä, jos valtiovarainministeriön budjettiehdotus menee kuntien osalta läpi sellaisenaan myös hallituksen budjettiriihessä ensi viikolla. Se pienentäisi kuntien saamaa valtionosuutta reilut 3 prosenttia.
– Luulen, että budjettiriihi etenee kuntatalouden näkökulmasta aika lailla valtiovarainministeriön laatimien nuottien mukaisesti, Punakallio veikkaa.
Sote pahentaisi
Tänä vuonna on laajasti uutisoitu maakunnallisten hyvinvointialueiden talousvaikeuksista ja satojen miljoonien eurojen rahoitusvajeista. Aukkoja parsitaan ensi viikon budjettiriihessä.
Kunnat irtautuivat sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sekä pelastustoimen hoitovastuista vuoden 2023 alusta, kun hyvinvointialueet ottivat tehtävät hoitaakseen. Samalla kuntien menot puolittuivat, mikä kompensoitiin pienentämällä vero- ja muita tuloja kunnilta laskennallisesti saman verran. Tänä vuonna kuntavero on keskimäärin 7,5 prosenttia.
Mutta jos sote-vastuu olisi edelleen kunnilla, kuntien talous olisi Punakallion mukaan keskimäärin vielä tiukemmalla kuin nyt. Soten irrotus helpotti etenkin pienten ja ikääntyneiden kuntien taloustilannetta.
Isoille kaupungeille se ei välttämättä ollut niinkään hyvä uudistus. Valtava määrä verotuloja kun siirtyi valtiolle.
– Soten siirto hyvinvointialueiden vastuulle oli joillekin hyvä ja joillekin huono uudistus, Punakallio sanoo.