Suomen kohentunut taloustilanne on heijastunut lupaavana ropinana myös kuntien rahakirstuihin ja sitä kautta näyttää suuntaa kuntaveron suuruuteen ensi vuodelle. Kunnanvaltuustot päättävät kuntaverosta loka-marraskuussa.
– Suurta korotuspainetta ensi vuodelle ei ole. Kuluvan vuoden kuntaverokertymät ovat olleet ennakoitua suurempia, mikä laskee korotuspainetta. Kuntien näkymät ovat kohtuulliset myös ensi vuodelle. Suurin osa kunnista pitää veroprosenttinsa nykyisellään ensi vuonnakin, kuvaa tilannetta Kuntaliiton veroekspertti, kehityspäällikkö Jukka Hakola.
Valtion päätökset kuntien suuntaan keventävät korotustarvetta omalta osaltaan. Kuntien ja kuntayhtymien saamat valtionavut kasvavat ensi vuonna hienokseltaan. Satojen miljoonien eurojen valtionapuleikkauksia ei nyt nähdä. Silti valtionvarainministeriö arvelee, että valtion toimet heikentävät kuntataloutta ensi vuonna nettomääräisesti 129 miljoonaa euroa, mikä on kuitenkin kohtuullisen vähän suhteutettuna ensi vuoden 10,6 miljardin euron valtionapuun kunnille.
Esimerkiksi Lahdella korotuspaineita
Parantuneet talousnäkymät ainoastaan vähentävät korotuspainetta kunnissa, eivät poista sitä.
– Veronkorotuksia tulee ensi vuodellekin, se on selvä, koska kuntien tilanteet vaihtelevat, Hakola sanoo.
Esimerkiksi Lahdella on paineita nostaa verorosenttiaan isojen investointien ja ennakoitua korkeampien sote-menojen vuoksi. Korotuksesta keskustellaan, esitystä asiasta ei vielä ole. Edellisen kerran Lahti nosti kuntaveroaan 2014: reippaat 0,75 prosenttiyksikköä 20,25 prosenttiin.
Tälle vuodelle kuntaveroaan korotti 47 kuntaa, mikä on selvästi normivuotta vähemmän. Tosin 2016 korottajakuntia oli vielä vähemmän: 45. Ylensä korottajia on ollut sadan kahta puolta eli noin joka kolmas kunta on joutunut paikkaamaan talouttaan veronkiristyksillä.
Poikkeuksellisen moni kunta päätti vuosi sitten laskea kunnallisveroaan tälle vuodelle. Laskijoita oli 14. Tätä enemmän laskijakuntia on ollut vain vuonna 2000: tuolloin niitä oli 15. Normaalivuosina laskijoita on ollut yleensä muutama tai ei yhtään.
Suomen korkeinta kuntaveroa (22,50%) peritään nyt Savonlinnassa ja Jämijärvellä. Kauniaisten veroprosentti 17,00 on Manner-Suomen alhaisin. Maan keskiarvo on 19,91 prosenttia.