Hukkajoen raakkutuho ei ole yksittäistapaus, vaan vastaavia havaintoja, joissa metsäkone tai muu työkone on ajanut raakkupuron tai -joen yli on ollut vuosien varrella useita.
Metsähallituksen tietoon on tullut ”kaksinumeroinen luku” erilaisia raakkujokien ylityksiä koneella, kertoo projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta.
– Tämä tuore tapaus ei ole yksittäistapaus mitenkään muuten kuin mittakaavaltaan ja siinä, että biologit sattuivat paikalle, Luhta sanoo.
Metsäkoneen ylitystä todistaneet biologit olivat Hukkajoella tekemässä Luhdan ja Metsähallituksen tilaamaa, raakkupopulaatioon liittyvää tutkimusta.
Luhta sanoo, että Hukkajoki on yksi raakkukantojen elvytyshanke Life Revievsin tutkimusjoista, jota oli tarkoitus verrata muihin raakkuvirtoihin. Hän kertoo saaneensa tapahtumista tiedon suoraan biologeilta ja soittaneensa itse Kainuun Ely-keskukseen pyytääkseen keskeyttämään hakkuut.
Luhta oli myös ensimmäisenä paikalla Hukkajoella, kun tuho paljastui. Hän oli yhä siellä vielä torstaina aamulla korjaamassa vahinkoja.
Luhta kertoo, että moni raakkutuho on löytynyt maastossa liikkumalla. Hän kertoo löytäneensä raakkutuhoja itsekin.
Luhta kertoo tapauksesta, jossa kokonainen populaatio löytyi, kun mönkijän ajourassa metsässä huomattiin jokihelmisimpukan kuoria. Jäljet johtivat purolle, jossa oli raakkuja. Hän kertoo tapauksen sattuneen vuonna 2018.
– Mönkijällä oli ajettu puron yli ja renkaisiin oli jäänyt kuoren kappaleita. Raakkupuro löytyi jo viisikymmentä metriä ennenkuin edes pääsimme sinne.
Vuonna 2014 taas kävi ilmi, että myös Hukkajoen yli oli ajettu metsäkoneella. Ylitys on tehty kymmenisen vuotta sitten täsmälleen samassa kohdassa kuin toissa viikon hakkuissa.
Hukkajoen viereisessä metsässä tehtiin harvennushakkuut vuoden 2011 tienoilla. Joen ylitys huomattiin siis vasta kolmisen vuotta sen jälkeen
Luonnonsuojelun asiantuntija Eero Moilanen Metsähallituksesta arvioi, että tuho on ollut tuolloin pienempi kuin nyt.
Äskettäin tehdyn avohakkuun yhteydessä metsäkone ja traktori ylittivät joen arviolta yhteensä jopa 400 kertaa. Harvennushakkuissa puuta hakataan vähemmän, mutta metsäkone on tuolloin ylittänyt Hukkajoen yhtälailla lukuisia kertoja, arvioi Moilanen.
– Kyllä siitä on silloinkin ajettu kymmeniä kertoja. Sen pystyi päättelemään urista, ja jokeen oli tullut paljon kiintoainesta.
Kiintoaines eli jokeen ajamisen seurauksena päätynyt maa-aines on raakuille kohtalokasta. Osa myös tuhoutuu jäädessään koneiden alle.
Moilanen meni paikalle ja kuvasi jäljet ely-keskuksen pyynnöstä heti, kun ne löydettiin.
Toinen tässä jutussa julkaistusta, Moilasen ottamista kuvista löytyy Metsähallituksen laajasta raportista, jossa on selvitetty muun muassa metsätalouden vaikutusta raakkuihin. Metsäyhtiöille ja omistajille suunnatussa raakkuesitteessä taas on lisää kuvia metsäkoneen jäljistä muissa raakkujoissa.
Luhta antaa aikaisempien ylitysten tekijölle synninpäästön siinä mielessä, että raakkujen sijainnista ei ollut saatavilla tietoa samalla tavoin kuin nyt.
Vuoteen 2021 saakka raakkupopulaatioiden tarkka sijainti oli salattu. Sijainti salattiin Luhdan mukaan, sillä kyse on sensitiivisestä, uhanalaisesta lajista.
Samana vuonna julkaistiin raakkustrategia eli suunnitelma toimista, joilla uhanalainen jokihelmisimpukka saataisiin säilymään. Silloin myös paikkatietoja päätettiin avata laajemmin muun muassa metsätaloustoimijoiden käyttöön. Kaikille julkisia ne eivät edelleenkään ole. Tietojen avaamisen taustalla oli, että yliajoja oli tullut Metsähallituksen tietoon.
– Metsätaloustoimijat eivät ole aina tienneet raakuista eivätkä myöskään siksi voineet varoa, Luhta sanoo.
Raakkujen sijanti on kuitenkin ollut viranomaisten tiedossa jo vuonna 2011 ja ely-keskuksen olisi tuolloinkin pitänyt informoida hakkaajaa raakuista. Myös harvennushakkuut teki Stora Enso.
Luhta kertoo, että yliajosta ilmoitettiin ely-keskukseen vuonna 2014. Yle pyysi Kainuun ely-keskukselta tuota ilmoitusta. Ely-keskus ei onnistunut löytämään sitä ja sanoi Ylelle selvittävänsä asiaa. Ely-keskus kertoi myös selvittävänsä, millaista ohjeistusta vuoden 2011 hakkuita varten annettiin.
Yle yritti tavoittaa myös metsänomistajaa kysyäkseen, millaiset ohjeet vuoden 2011 hakkuisiin saatiin. Hän kieltäytyi haastattelusta.
Luhta uskoo, että raakkupurojen yliajoja paljastuu lisää, sillä suurin osa niistä sijaitsee metsätalousalueilla. Stora Enso ilmoitti jo eilen keskiviikkona keskeyttäneensä hakkuut toisella raakkualueella.
Luhta ryöpyttää suomalaisia maan tavasta. Hän sanoo, ettei purojen ja jokien yli pitäisi missään tilanteessa ajaa millään kulkuneuvolla.
– Suomessa on erikoinen tapa, että ajetaan jokien ja purojen yli. Tulin juuri Ruotsista, ja siellä koneet eivät mene veteen, Luhta sanoo.
– Suomessa on paljon virtavesiä ja metsät on niissä väleissä, sillä lyhennetään matkaa.
Eero Moilanen arvoi Ylelle jo aiemmin, että Hukkajoen ylityksessä on ehkä ollut kyse ajan säästämisestä ja kustannuksista. Lähistöllä kulkevan, valtion omistaman tien käytöstä olisi myös pitänyt maksaa.