Ruokarukoukset ja virret voivat tuoda lapinlahtelaisen koulun oppilaille jopa tuhansien eurojen korvaukset kunnalta.
– Tapaus on ollut sen luontoinen, että siinä jotkut oppilaat ovat voineet joutua syrjinnän uhreiksi, erityisasiantuntija Matti Jutila yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta sanoo.
Lapinlahden tapauksesta ei torstaiaamupäivään mennessä ollut tullut yhteydenottoja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon.
Pienen Paloisten kyläkoulun rehtori sai alkuviikosta aluehallintovirastolta vakavan huomautuksen koulun uskonnollisista käytännöistä. Koulussa oli muun muun muassa luettu ruokarukous ja laulettu virsiä joka päivä.
Yleensä selvitään neuvoilla
Vuonna 2015 perustettuun yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon voi ottaa yhteyttä kuka tahansa, myös henkilöt jotka eivät itse ole joutuneet syrjinnän uhreiksi. Jutilan mukaan tapausta, johon toinen viranomainen on jo ottanut kantaa, ei kuitenkaan yleensä oteta käsittelyyn, jos yhteydenottaja ei ole itse mahdollinen uhri tai uhrin edustaja.
Kouluissa tapahtuviin uskonnonvapauden loukkauksiin liittyviä yhteydenottoja tulee Jutilan mukaan jotain kymmeniä vuodessa. Yhteydenotto ratkeaa yleensä neuvonnalla.
– Viittaamme opetushallituksen ohjeisiin ja kehotamme yhteyden ottajaa välittämään tiedot oppilaitokselle. Jos asia ei korjaannu, niin pyydämme ottamaan uudestaan yhteyttä, Jutila sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi myös ehdottaa sovintoa, johon kuuluu anteeksipyyntö, käytäntöjen muuttaminen ja rahallinen hyvitys.
Yhteydenotot ovat lisääntyneet
Kouluissa tapahtuvista uskonnonvapauden loukkauksista on yhdenvertaisuusvaltuutetun edistämissä sovinnoissa maksettu hyvitystä kaksi kertaa. Viimeksi keväällä Kauhajoen kunta maksoi lukiolaiselle 2 500 euroa korvauksia seurakunnan pitämistä päivänavauksista.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun sovintoehdotukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Jos toinen osapuoli kieltäytyy hyvityksen maksamisesta, asia voidaan viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, jonka päätökset ovat oikeudellisesti sitovia.
Uskonnonvapauteen liittyvistä asioista voi tehdä kantelun myös aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jutilan mukaan yhteydenotot aiheesta nimenomaan yhdenvertaisuusvaltuutetulle ovat viime aikoina lisääntyneet.
– Se ehkä johtuu siitä, että yhdenvertaisuuslaissa on nimenomaisesti mainittu, että syrjinnän uhrilla on oikeus hyvitykseen, Jutila sanoo.