Hyvinvointialueiden johtajat vastaavat kuumana käyvään julkiseen keskusteluun hyvinvointialueiden tilanteesta. Hyvinvointialuejohtajien lähettämän tiedotteen mukaan hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä.
Kaikista hyvinvointialuejohtajista koostuvan H23-verkoston tiedotteessa vakuutetaan, että suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista.
– Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn tiedotteessa.
Hyvinvointialueilla selvästi nyppii jatkuva puhe kriisipuhe hyvinvointialueiden tilanteesta. Hallituksessa sote-uudistusta on haukuttu epäonnistuneeksi.
– Hyvinvointialueet ovat olleet olemassa vain puolitoista vuotta, eli ollaan todella merkittävän hallinnollisen uudistuksen alkumetreillä. On liian varhaista lähteä arvioimaan sitä, ollaanko tässä onnistuttu vai ei, Svahn sanoo Ylelle.
Hyvinvointialuejohtajien mukaan monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat jopa paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.
Tiedotteessa viitataan esimerkiksi jonojen lyhentymiseen erikoissairaanhoidossa, asumispalveluissa ja päivystyksestä vuodeosastolle. Myös perusterveydenhuoltoon pääsee hyvinvointialuejohtajien mukaan nykyään paremmin kuin ennen sote-uudistusta.
– Palvelumme toimivat vahvasti koko ajan. Tässä ei ole syytä lietsoa tällaista kriisitunnelmaa, Svahn sanoo.
Hyvinvointialuejohtajien mukaan sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka. Heidän mukaansa talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestämisestä vastasivat kunnat ja kuntayhtymät.
Arviot hyvinvointialuiden alijäämistä ovat kasvaneet 1,42 miljardiin euroon tälle vuodelle. Vuonna 2023 hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä oli yli 1,3 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden tulee kattaa kertyneet alijäämät vuoteen 2026 mennessä.
Hyvinvointialuejohtajat vakuuttavat olevansa sitoutuneita siihen, että talous saadaan alueilla tasapainoon, mutta tähän toivotaan apua myös valtiolta. Tiedotteessa todetaan, että merkittävät säästöt edellyttävät velvoittavan lainsäädännön purkamista.
Hallitus kokoontuu päättämään valtion ensi vuoden rahankäytöstä huomenna tiistaina alkavaan budjettiriiheen.