Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista ei vähentäisi hyvinvointialueiden määrää nykyisestä.
Kyselyyn vastasi 114 kansanedustajaa. Heistä kolmetoista ei osannut kertoa kantaansa. Kantaansa empiviä oli eniten pääministeripuolue kokoomuksen riveissä.
Kannatusta hyvinvointialueiden vähentämiselle löytyy kuitenkin etenkin hallituspuolueista. Kantansa kertoneista hallituspuolueiden kansanedustajista enemmistö katsoo, että hyvinvointialueiden määrän pitäisi olla pienempi.
Keskustelu alueiden määrän vähentämisestä otti jälleen kerran tuulta alleen, kun Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola esitti, että hyvinvointialueiden määrän voisi puolittaa.
Sen jälkeen kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen pisti vielä paremmaksi väläyttäessään jopa koko aluevaltuustoista luopumista. Pääministeri Petteri Orpo kuitenkin totesi perjantaina, että Valkosen ehdotus on yksityisajattelua eikä hallitus suunnittele muutoksia hyvinvointialueiden hallintorakenteeseen.
Hyvinvointialueita on 21. Lisäksi Helsinki vastaa palvelujen järjestämisestä alueellaan. Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestää HUS-yhtymä.
RKP eri mieltä hallituksen enemmistön kanssa
Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho vastasi kysymykseen kyllä. Laihon mukaan nykyisellä rakenteella sote-uudistuksen tavoitteita ei saavuteta. Viime aluevaaleissa suurimman kannatuksen saanut kokoomus on suurin puolue yhteensä kuuden alueen valtuustossa.
Kyselyyn vastanneista perussuomalaisten kansanedustajista enemmistö kannattaa alueiden määrän karsimista. Kansanedustaja Minna Reijonen (ps.) menisi vieläkin pidemmälle ja purkaisi koko järjestelmän.
– Koko sote pitäisi räjäyttää. Harmi, ettei sitä enää saa peruttua. Ihan pöllö uudistus, Reijonen perustelee kantaansa.
Kristillisdemokraattien kansanedustajista ainoastaan yksi vastasi kyselyyn. Päivi Räsänen (kd.) vähentäisi alueiden määrää.
– Rakenne oli epäonnistunut. Esimerkiksi Uudenmaan ratkaisu ei edes tue palveluiden intgraatiota. Perusterveydenhuollosta vastaavat hyvinvointialueet ja erikoissairaanhoidosta HUS, Räsänen perustelee.
RKP kuitenkin erkanee muiden hallituspuolueiden enemmistön linjasta.
RKP oli mukana Sanna Marinin (sd.) hallituksessa, joka linjasi nykyisestä aluejaosta. Demareiden ja RKP:n lisäksi hallituksessa istuivat vihreät, vasemmistoliitto ja keskusta.
Kaikki kyselyyn vastanneet RKP:n kansanedustajat olivat sitä mieltä, että alueiden määrää ei pitäisi vähentää. RKP on suurin puolue kahden hyvinvointialueen valtuustossa, Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.
Kansanedustaja Henrik Wickströmin (r.) mukaan alueiden yhdistäminen ei ole ratkaisu niiden todellisiin ongelmiin.
Keskustan kanta oppositiopuolueista jyrkin
Hyvinvointialueiden määrän vähentämiselle löytyy varovaista tukea myös oppositiossa istuvista vihreistä. Kysymys kuitenkin jakaa puoluetta.
Vaikka enemmistö kyselyyn vastanneista vihreiden kansanedustajista kannattaa alueiden määrän vähentämistä, esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Sofia Virta (vihr.) on asiasta toista mieltä.
Puolueen kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) taas katsoo, että alueita on ”ainakin puolet liikaa”. Myös vihreiden Bella Forsgrénin mielestä alueiden pienemmän määrän tulee olla pidemmän aikavälin tavoitteena.
– Kannatan lähtökohtaisesti asiantuntijoiden suosittelemaa, pienempää alueellisten järjestäjien määrää, mutta en pidä järkevänä juuri nyt lähteä vähentämään alueita, Forsgrén perustelee.
Keskustan kansanedustajat vastustavat jyrkimmin alueiden määrän pientämistä. Kyselyyn vastanneista 19:sta kansanedustajista alueiden määrän vähentämistä ei kannattanut yksikään.
Kielteisesti määrän pienentämiseen suhtautuvan kansanedustaja Markku Siposen (kesk.) mukaan alueiden nykyinen määrä ei ole kiveen hakattu, mutta nyt ei ole muutosten aika.
Keskustalla oli keskeinen rooli siinä, että alueiden määrä on niin suuri kuin on. Keskusta on tällä hetkellä suurin puolue yhteensä yhdeksällä hyvinvointialueella.
SDP:ssä enemmistö vastaajista ei vähentäisi hyvinvointialueiden määrää. SDP:llä on eniten paikkoja neljässä aluevaltuustossa.
Kansanedustaja Kim Bergin (sd.) mukaan aluejaon puiminen vie keskustelua sivuraiteille. Hänen mielestään alueille pitäisi antaa työrauha.
– Orpon hallitukselta tarvittaisiin nyt kunnollisia ratkaisuja ja alijäämien kattamiseen enemmän aikaa, jotta hyvinvointialueilla olisi todellinen mahdollisuus tehdä kestäviä ratkaisuja myös taloudellisesti, Berg perustelee vastaustaan.
Myöskään enemmistö vasemmistoliiton kansanedustajista ei karsisi aluemäärää. Näin ajatteli kaksi kolmasosaa yhdeksästä vastaajasta. Kolme edustajaa empi kantaansa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja, puolueen puheenjohtajuutta tavoitteleva Laura Meriluoto katsoo, että keskustelu hyvinvointialueiden vähentämisestä ei ole juuri nyt ajankohtainen.
– Hyvinvointialueiden perusongelmat, kuten rahoituksen riittämättömyys ja liian kireällä aikataululla vaaditut säästöt, eivät yhdistämisillä poistu mihinkään. Samalla on tietysti hyvä käydä keskustelua esimerkiksi Uudenmaan hyvinvointialueiden määrästä ja nykyisen mallin toimivuudesta siellä, Meriluoto perustelee.
Liike Nytin kansanedustaja Harry Harkimo ja omaa eduskuntaryhmäänsä edustava kansanedustaja Timo Vornanen eivät vastanneet kyselyyn.
Hallitus kokoontuu budjettiriiheen tiistaina
Hyvinvointialueet puhuttavat varmasti myös hallituksen tämänviikkoisessa budjettiriihessä. Valtiovarainministeriön aiemmin julkistaman budjettiehdotuksen mukaan valtio joutuu ottamaan ensi vuonna ennakoitua enemmän lisävelkaa, yli 12 miljardia.
Syiksi velan ennakoitua suurempaan kasvuun on esitetty niin korkokulujen nousua kuin hyvinvointialueiden kasvaneita menoja.
Tuoreimman arvion mukaan hyvinvointialueiden alijäämä on kasvamassa tänä vuonna yli 1,4 miljardiin euroon.
