Eija Kaasinen keinuttaa kahdeksan kuukauden ikäistä Elsi Ristolaa Turun keskustan tuntumassa sijaitsevalla Portsan puutaloalueella. Parasta siellä asumisessa on ollut yhteisöllisyys.
– Kaikki pitävät toisistaan huolta, ja siitä tulee turvallinen olo. Se on nykyaikana aika harvinaista. Tosin keskeneräisyyteen täytyy tottua. Listat ovat vinossa ja joku paikka repsottaa vähän.
Pihan toisella laidalla asuu Niko Ryytty, joka vaihtoi Helsingin Taka-Töölön maisemat Portsaan pari vuotta sitten.
– Puutalossa on ihan oma tunnelmansa. Talo elää mukanamme. Se on tosi mukavaa.
Katso videolta, mitä asukkaat ajattelevat puutalossa asumisesta:
Puukaupunkien suojelu on yleistä
Pohjoismaisia puurakentamisen asiantuntijoita kokoontui Turkuun viime viikon lopulla.
Ensimmäinen puukaupunkikonferenssi järjestettiin 1972 Norjassa.
Järjestäjät kertovat, että yhteistyöverkoston alkuaikoina pääosa säilyneistä pohjoismaisista puukaupungeista ja suurkaupunkien puukaupunginosista suojeltiin.
Apulaisprofessori Panu Savolainen Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta pohtii, että puukaupunkien suojelu on yleisempää kuin vaikka 1960-luvulla. Silloin harvat asiantuntijat ja arkkitehdit puolustivat niitä.
Työtä riittää yhä.
Esimerkiksi Turun ydinkeskustassa sijaitseva Österbladin tontti on odottanut selvyyttä kohtaloonsa vuosia.
– Raumaa ja Porvoota pidetään hyvin arvokkaina, mitä ne tietysti ovatkin. Mutta meillä on edelleen pienempiä taskuja kaupungeissa, yksittäisiä tontteja, joilla puutaloja rapistuu, kertoo Savolainen.
Hänen mielestään melkein kaikki historialliset puurakennukset pitäisi pyrkiä säilyttämään varsinkin kaupungeissa, sillä niitä on niin vähän.
Ruotsissakin taiteillaan repimisen ja säilyttämisen välillä
Emeritusprofessori Claes Caldenby kertoo, että Göteborgissa on käynnissä vilkas keskustelu. Hän on taistellut siellä puutalojen puolesta ja edusti Turun puukaupunkitapaamisessa Chalmersin teknistä korkeakoulua.
– Olen ollut mukana 60-luvulta lähtien. On heitä, jotka haluavat käyttää uudelleen rakennuksia, joita meillä on. Mutta on myös heitä, joiden mukaan meidän pitäisi rakentaa uutta, suurempaa ja enemmän, ja repiä vanhaa.
Panu Savolaisen mukaan myös esimerkiksi Turussa on samanlaisia äänenpainoja. Hän kuvailee, että Turun keskustan liepeillä kaupungistuminen etenee niin, että rakennetaan korkeampia taloja.
– Tämä johtuu väestönkasvusta. Mielestäni puutalokorttelistoja muistuttavilla uudisalueillakin on paikkansa kaupungissa.
Asukkailla on tärkeä tehtävä suojelussa
Turun Portsassa asuva Toni Mattson muutti kotiinsa vuonna 1979. Silloin taloissa riitti korjattavaa. Nyt on alkamassa jälleen uusi remonttikierros.
Hän kertoo, että taloyhtiötä täytyy pitää kunnossa, jotta arvo ja viihtyisyys säilyvät.
– Jos paikat ovat kunnossa, se näkyy asuntojen hinnoissa.
Uudessakaupungissa puutaloja arvostetaan, mutta niiden suojelu ei ole itsestäänselvyys. Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén myöntää, että rakennukset säilyvät parhaiten omistajien vapaaehtoistyöllä.
– Uudessakaupungissa hieno, historiallinen kaupunki on myös matkailuvaltti.
