Parhaillaan käynnissä oleva kansainvälinen Alvar Aalto -viikko järjestetään tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä, jossa taiteilija vietti lapsuus- ja nuoruusvuosiaan.
Tapahtuman suosio yllätti järjestäjät pienessä kaupungissa:
– Kävijätavoitteemme on 9000 kävijää, ja 7150 oli käynyt tapahtumissa, kun neljä päivää viikkoa oli vielä jäljellä, tapahtuman tuottaja Tuomas Lahdenperä iloitsee.
Hänen mukaansa Alajärvellä on nähty viikon aikana paljon sellaisia Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneita, jotka ovat kiertäneet maailman muissa Aalto-kohteissa, mutta olivat Alajärvellä ensimmäistä kertaa.
Alvar Aallon tuotantoon perehtynyt taidehistorioitsija Teija Isohaudan arvio tukee Lahdenperän havaintoa siitä, että Aalto kiinnostaa nyt suomalaisia.
Arvostus on viimein nousemassa myös kotimaassa. Toisin oli Aallon kuoleman jälkeen 70-luvun lopulla ja 80-luvulla.
– 80-luvun puolivälin jälkeen, kun Aalto oli kuollut ja suomalaiset pistivät Aallon tuotantoa alta lipan, niin ulkomaisia Aallon arvostajia rupesi virtaamaan Suomeen.
Isohauta näkee, että nyt olisi jonkinlainen Aalto-hypetys menossa suomalaistenkin keskuudessa.
– Suomalaiset ovat alkaneet arvostaa Aallon huonekaluja, lasia ja ehkä vähän jo rakennuksiakin. Nähdään, että ehkä ne rakennukset ovat vanhentuneet ja että nehän istuvatkin aika nätisti maisemassa. Ehkä se tasakattokaan ei vuoda niin paljon ja mitä kaikkia valituksia niitä aikanaan tulikin.
Laaja Aalto-keskus
Kaupungissa on esillä laajasti Aallon tuotantoa tämän uran eri vaiheilta: Aalto suunnitteli kaupunkiin kaupungintalon lisäksi muun muassa kirjaston, sairaalan, seurakuntatalon ja nuorisoseurantalon sekä koko joukon muistomerkkejä.
Teija Isohauta luennoi Alajärvellä Aallon suhteesta ympäristöön. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Alvar Aalto and The Art of Landscape.
Alajärven kaupungintalo on noussut yhdeksi hänen suosikeistaan Aallon myöhäisemmän tuotannon joukossa. Se valmistui alun perin kunnantaloksi vuonna 1967.
– Kun katselin kunnantaloja vähän tarkemmin, niin tämä Alajärvi rupesi puhuttelemaan minua ihan vimmatusti. Tällä hetkellä arvotan sen kunnantaloista Säynätsalon ohella toiseksi kiinnostavimmaksi rakennukseksi, Isohauta sanoo.
Isohauta kertoo pitävänsä erityisesti siitä, miten talo nousee rinteessä ja ottaa kantaa maanmuodostukseen.
– Ja sitten on fantastinen julkisivu. Näen sen rauniomuunnelmana. Jos sulkee silmänsä mustalta, niin jäljelle jää valkoinen raunio.
Tapahtumaa järjestää 22 kaupunkia
Tapahtuman taustalla on Alvar Aalto -säätiö ja Alvar Aalto -kaupunkien verkosto, johon kuuluu 22 kaupunkia Suomesta ja ulkomailta. Alajärvi on tänä vuonna verkoston puheenjohtajakaupunki.
Viikon teemana on Inhimillisyys, harmonia ja orgaaninen elämä.
Alvar Aalto (1898–1976) vietti lapsuus- ja nuoruusvuosien lisäksi kesiään Alajärvellä myöhemmin aikuisiällä 1940-luvun puoliväliin asti.