Tukien leikkaukset voivat johtaa liikuntapaikkojen rakentamisen sekä remontoinnin tyrehtymiseen pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Näin arvioi Lahden kaupungin liikuntajohtaja Aleksi Nyström. Hän on myös kuntien liikuntaolosuhteita edistävän Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n puheenjohtaja.
Valtio karsii liikuntapaikkarakentamisen avustuksesta noin kolmanneksen, 30 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon.
Kunnat voivat hakea pieniä tukisummia vaikkapa lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen. Isoja avustuksia tarvitaan monissa kunnissa esimerkiksi ajankohtaisiin uimahalliremontteihin.
Miljoonan euron valtionavustus voi olla päättäjien silmissä ratkaiseva kimmoke 15–20 miljoonan euron hankkeen toteuttamiseen.
– Moni kunta tekee päätöksenteossa kirjauksen niin, että esimerkiksi uimahallihanke toteutuu, jos siihen saadaan valtionavustus, Nyström huomauttaa.
Pienissä hankkeissa valtion tuen osuus on hänen mukaansa voinut olla jopa 30–40 prosenttia.
Isoimmat hankkeet voittavat?
Jaettavaa on entistä vähemmän, ja Aleksi Nyström ounastelee, että jatkossa tuet menevät yhä harvemmille niitä hakeneista kunnista.
– Iso pelko on, että nimenomaan pienet ja keskikokoiset kunnat lykkäävät hankkeitaan, koska valtionapua ei yksinkertaisesti riitä. Oletan, että isommat hankkeet tulevat jatkossakin saamaan rahaa, ja silloin ne syövät käytännössä sieltä kakun päältä.
Liikuntajohtajasta on ristiriitaista, että kuntien tehtäväksi on määritelty luoda edellytyksiä liikunnalle, mutta sen tukemista vähennetään.
– Eli valtio olettaa ja vaatii, että kunnat tekevät liikuntapaikkoja. Samalla jos valtio ei rahoita niiden tekemistä, se vaatimus jää löysäksi. Eihän meillä silloin ole kannustinta tai velvoitetta toimia näiden toiveiden mukaisesti.
Lahdella tulossa isoja investointitarpeita
Lähiaikoina Lahti hakee pienempää liikuntapaikka-avustusta esimerkiksi Kisapuiston tekonurmen uusimiseen ja Radiomäen urheilupaikan peruskorjaukseen. Lahdessa on kuitenkin tulevina vuosina ratkaistava, rakennetaanko kaupunkiin uusi vesiliikuntakeskus tai monitoimiareena.
Ison hankkeen suunnittelu ja päätöksenteko tulee viemään vielä aikaa. Kaupungin liikuntajohtajan Aleksi Nyströmin mukaan tulevat vuodet näyttävät, onko hankkeeseen mahdollista saada apua valtiolta.
Jos hallitus päättää pienentää liikuntapaikka-avustuksia vielä lisää, saattaa koko järjestelmä olla vaakalaudalla.
– Vielä on pelko siitä, mikä on tulevaisuus sitten vuosina 2026–2027. Silloin meilläkin hankkeet alkavat olla siinä mallissa, että niitä voitaisiin tarjota avustuksen piiriin, Nyström sanoo.