– Kulttuuri ei ole luksusta. Se on ihmisoikeus.
Näin sanoo Ylen oman sinfoniaorkesterin eli Radion sinfoniaorkesterin uusi intendentti Maris Gothóni.
Berliinissä syntynyt ja opiskellut Gothóni aloitti tehtävässään elokuussa ja jatkaa eläkkeelle jääneen Tuula Sarotien työtä. Edelliset vuodet Gothóni on työskennellyt vastaavissa tehtävissä Stavengerissa Norjassa.
Intendentti on sinfoniaorkesterin hallinnollinen johtaja ja ylikapellimestarin tutkapari – sekä mielipidevaikuttaja suomalaisella kulttuurikentällä.
Alan tämän hetken suuri puheenaihe ovat leikkaukset.
Hallitus saksii kulttuurista ensi vuonna 17,3 miljoonaa euroa, joista 10 miljoonaa euroa kohdistuu valtionosuusjärjestelmään.
Tuon järjestelmän turvin Suomessa on laaja taidelaitosten verkosto, johon lukeutuvat myös kaupunginorkesterit.
Juuri niihin Gothóni pelkää leikkausten vaikutusten iskevän erityisen vakavasti.
– Meillä on maakunnissa ihan fantastisia orkestereita, joilla on ihan oma profiilinsa. Se on osa kulttuurista rikkauttamme, ja toivon sen säilyvän.
Gothóni ei ole huolissaan oman orkesterinsa puolesta
Hallituksen kulttuurileikkaukset eivät suoraan vaikuta Ylen sinfoniaorkesterin toimintaan, mutta parlamentaarisen työryhmän viime viikolla neuvottelemat Ylen rahoitukseen tehtävät leikkaukset sen sijaan voivat vaikuttaa. Radion sinfoniaorkesterin toiminnan ja Musiikkitalon vuokran kustannukset ovat noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Tuo summa rahoitetaan Ylen budjetista.
– En pelkää orkesterin puolesta, mutta samaan aikaan olemme tietenkin Ylellä kaikki samassa veneessä, Gothóni toteaa.
Intendentti perustelee optimismiaan Radion sinfoniaorkesterin suhteen sillä, että sen toiminta on vastuullista ja vaikuttavaa. RSO on yksi Ylen kruununjalokivistä.
– Meillä on tehokas hallinto ja erittäin yritteliäs orkesteri. Uskoisin, että peruspilarit koetaan tärkeiksi – että meillä on aktiivista konserttitoimintaa, joka kerää todella hyvin yleisöä.
Budjetti pysyy kurissa muun muassa vastuullisen ohjelmistopolitiikan turvin: konsertteja ei rakenneta maailmantähtien varaan, vaikka toki heitäkin on toisinaan näytillä. RSO tuo lavalle myös nuoria lahjakkuuksia ja solisteina esiintyy säännöllisesti orkesterin omia muusikoita, Gothóni huomauttaa.
Helsingin Musiikkitalo saadaan RSO:n konserteissa täyteen tai lähes täyteen viikoittain. Lupaus siitä, että Yle on kaikkien suomalaisten orkesteri, täydentyy Teeman ja Areenan konserttilähetyksillä ja kotimaan kiertueilla.
Viime keväänä orkesteri konsertoi Ähtärissä ja Sastamalassa, joissa ei ole omaa sinfoniaorkesteria.
– Ne eivät olleet mitään Musiikkitalon saleja, mutta siellä oli ihan valtavan innostunut yleisö. Se osoitti taas kerran, miten paljon musiikki ihmisille merkitsee.
”Kulttuurin leikkaukset vaikuttavat Suomen imagoon maailmalla”
Kansallisesti klassinen musiikki on identiteetin rakennusainetta. Konkreettinen esimerkki siitä on vuosikymmeniä jatkunut kiihkeä keskustelu Suomen kansallislaulusta. Osalle suomalaisista itsestään selvä valinta olisi Maamme-laulun sijaan Sibeliuksen Finlandia. Ilta-Sanomat on uutisoinut aiheesta viimeksi pari viikkoa sitten.
Mutta erityisesti Suomessa musiikkikulttuurin merkitys levittyy myös maan rajojen ulkopuolelle. Klassinen musiikki on luonut pienelle maalle elintärkeää soft poweria, viimeiset 25 vuotta ulkomailla työskennellyt Gothóni huomauttaa.
Soft powerilla hän tarkoittaa vaikutusvaltaa ja merkityksellisyyttä: suomalainen musiikkikoulutusjärjestelmä ja sen synnyttämät tähdet tunnetaan maailmalla.
– Jos tätä perustaa kyseenalaistetaan tai siitä leikataan, se vaikuttaa imagoomme. Sillä voi olla myös poliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia, Gothóni sanoo.
Radion sinfoniaorkesteri (RSO) on lähes 100-vuotias Yleisradion sinfoniaorkesteri, jonka tehtävänä on tuottaa ja edistää suomalaista musiikkikulttuuria.