Ylioppilaskunnan Laulajat konsertoi tänä syksynä itäisessä Suomessa. Lyhenteellä YL tunnettu kuoro on Suomen vanhin ja sitä myöten varmasti tunnetuin mieskuoro.
Joensuusta perjantaina 6. syyskuuta alkava kiertue jatkuu Nurmekseen, Kuopioon, Mikkeliin, Jyväskylään, Savitaipaleelle ja Kotkaan.
Nurmeksessa esiintyminen on harvinaista ja erityistä, sillä kuoron perustaja P. J. Hannikainen syntyi kaupungissa. Joensuu on tutumpi esiintymispaikka varsinkin kuoron konserttipäällikkö Niklas Oksmanille.
– Muutin pari vuotta sitten Joensuusta Helsinkiin ja syynä oli pitkälti se, että halusin Ylioppilaskunnan Laulajiin, kertoo Oksman.
Kuorolaisuus kietoutuu musiikin ja laulamisen ympärille, mutta sosiaalinen puoli on myös erittäin tärkeää. Siitä kertoo sekin, että YL:n jäsenyys on elinikäinen asia.
– Kuorolaisia on noin 300–400 elossa, selittää tuore puheenjohtaja Ville Saukko, jolla on takana kymmenen vuotta lauluveljenä.
Aktiivisesti toimintaan osallistuu noin sata laulajaa. Kuorossa ovat olleet aikojen saatossa muun muassa presidentti J. K. Paasikivi ja taiteilija Eero Järnefelt.
Merkittävimmät suomalaiset säveltäjät Sibeliuksesta Kuulaan ovat vaikuttaneet kuoron ohjelmistoon ja säveltäneet suoraan kuorolle. YL on keskeinen osa suomalaisten vappua ja joulua.
Ajassa ja ajaton
Miten kuoroinstituutio on voinut säilyä yli 140 vuoden ajan?
YL venyy monenlaiseen, ja sillä linjalla aiotaan jatkaa. Ohjelmistoa on P. J. Hannikainen säveltämästä maakuntalaulu Karjalaisten laulusta Leevi & The Leavingsin Pohjois-Karjala-kappaleeseen, josta tuli YL:n esittämänä iso Youtube-hitti.
– Koko ajan mietitään, miten tätä mieskuoroinstrumenttia voisi käyttää ja missä esiintyä, selvittää Saukko.
Tämän syksyn kiertueelle kuoron johtaja Pasi Hyökki kävi myös kaivamassa lähes unohtuneita P. J. Hannikaisen sävellyksiä Kansallisarkiston uumenista. Löytyi muun muassa kehtolaulu Tuuti tuuti tuomen marja.
Ylioppilaskunnan Laulajilla on kirkkokiertueella noin 40-henkinen kokoonpano, ja mukana on jokaisella paikkakunnalla lisäksi paikallinen kuoro.
P. J. Hannikaisen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 170 vuotta ja kuolemasta sata vuotta.
Juttua ja otsikkoa korjattu 9.9.2024 kello 7.35: Poistettu jutusta virheellinen väite, jossa kerrottiin, ettei Tuuti tuuti tuomen marja -kappaletta olisi mikään kuoro esittänyt aiemmin. Useat kuorot ovat esittäneet kappaletta aiemmin. Otsikosta korjattu ennenkuulumatonta-sana muotoon vanhaa P.J. Hannikaisen musiikkia.
