Hallituksen tämän vuoden budjetissa on lohko, jolle ei tule leikkauksia.
Ensi vuoden budjettiesityksessä puolustusmenot paisuvat 6,5 miljardiin euroon. Lisää rahaa annetaan puoli miljardia. Puolustusbudjetti on seitsemän prosenttia valtion menoista.
Naton julkaisemien tilastojen mukaan Suomen puolustusmenot ovat liki kaksinkertaistuneet jo vuosien 2014 ja 2024 välillä, ja ensi vuosi nostaa menoja vielä.
Tämänhetkisen arvion mukaan puolustusmenot olisivat 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Naton vaatimus jäsenilleen on kaksi prosenttia, ja Suomi ylittää tavoitteen myös tänä vuonna.
Puolustusbudjetin koko ei ole Suomen historiassa täysin poikkeuksellinen, vaan puolustusministeriön mukaan aiemminkin on ollut suhteessa vastaavia budjetteja. Huomionarvoista on kuitenkin se, että puolustusbudjetti kasvaa, vaikka käytännössä kaikkialta muualta leikataan.
Rahantarvetta kasvattaa hävittäjähankinta, Suomen puolustuksen sovittaminen Natoon ja valmiuden parantaminen. Puolustuksen perustehtäviin ei juuri ole tullut lisää rahaa.
Se, ettei puolustuksesta leikata, johtuu turvallisuustilanteesta. Hallitus, ja jo edellinen hallitus, ovat tehneet valinnan, että puolustukseen pannaan lisää rahaa.
Uusi, ennakoimaton menolisäys oli 67 miljoonaa euroa Nato-menoihin. Kaikki muut puolustushallinnon menot oli ennakoitu jo viime kevään kehysriihessä.
Rahantarve tuli, kun kesäkuussa selvisi, että Suomi saa toivomansa Naton Pohjois-Euroopan maavoimajoukkojen esikunnan sekä muista Nato-maista rauhanajan maavoimajoukkoja (FLF, forward land forces).
Tähän asti Nato ei ole Suomessa juuri näkynyt, mutta pian näkyy. Puolustusministeriön mukaan 67 miljoonaa käytetään valmisteluun, jotta Naton toiminnot voivat asettua Suomeen. Raha käytetään suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen.
Puitteiden rakentaminen tarkoittaa, että Suomeen aletaan valmistella kahta esikuntaa, yksi maavoimaesikunnalle ja yksi FLF-joukoille.
Tänä syksynä odotetaan päätöstä esikuntien sijainnista.
Ratkaisuja valmistellaan puolustusvoimissa, mutta niitä ei ole vielä tehty. Lopulta sijaintipäätös on poliitikkojen käsissä.
Nykyisin Suomen maavoimia johdetaan Mikkelistä. Puolustusvoimat ehdotti aikanaan sijainniksi Hämeenlinnaa, mutta poliitikot päättivät kuitenkin sijoittaa esikunnan Mikkeliin.
On todennäköistä, että sekä Pohjois-Euroopan Nato-esikunta että Suomen maavoimien johto toimivat tulevaisuudessa samasta paikasta. Tämä puoltaisi Nato-esikunnan sijoittamista Mikkeliin. Toisaalta päätöksessä huomioidaan myös esimerkiksi rakentamistarpeet, liikenneyhteydet, puolisoiden työllistymismahdollisuudet ja lasten mahdollisuus käydä kansainvälistä koulua.
FLF-joukkojen esikunnan sijainti on Ylen tietojen mukaan niin ikään auki. Itse joukot kävisivät Suomessa harjoittelemassa säännöllisesti, ja niiden koko olisi muutamista sadoista tilanteen vaatiessa joihinkin tuhansin sotilaisiin. Malli on Suomen versio Naton itäreunan valtioiden rauhanajan joukoista, ja toimintaa vasta suunnitellaan.
Molempiin esikuntiin tulisi töihin kymmeniä henkilöitä.
Budjetti tuo puolustusvoimille rahat myös 140 uutta tehtävää varten. Lisäys on linjattu jo edellisessä, vuoden 2021 selonteossa. Puolustusvoimien mukaan tehtävät liittyvät esimerkiksi valmiuden parantamiseen, uusien hävittäjien ja laivojen tuloon valmistautumiseen sekä suomalaisten lähettämiseen Naton esikuntiin.