Lappeenrannan rautatieaseman toimivuus ja turvallisuus paranee, mikäli hallituksen esittämä 90 miljoonan euron kunnostusraha saa eduskunnan hyväksynnän.
Rahalla Väylävirasto uusii Lappeenrannassa matkustajajunalaitureita ja tekee valmisteluja Lappeenrannasta Luumäen suuntaan uutta kaksoisraidetta varten.
Tätä nykyä kolmoslaiturille kulku tapahtuu ylittämällä raiteet suojatietä pitkin, mutta kunnostuksessa laiturialueelle tulisi alikulkutunneli.
Muutos asemalla on iso.
– Junamatkustajia varten Lappeenrannan asemalaitureita on tarkoitus nostaa normaalikorkeuteen ja laituria leventää, sanoo Väyläviraston suunnittelutoimialan johtaja Pekka Rajala.
Hän nimittää Lappeenrannan aseman kohtaa radassa pullonkaulaksi.
– Tällä hetkellä täysimittaiset tavarajunat eivät pysty seisahtumaan Lappeenrannassa. Pidennämme raiteita niin, että 750-metriset junat pystyvät pysähtymään ja odottamaan ohitusta, Väyläviraston suunnittelutoimialan johtaja Pekka Rajala sanoo.
Uutta kaksoisraidetta valmistuu aseman tietämille lyhyt pätkä. Myös Lappeenrannan Vanhan Viipurintien ylittävää rautatiesiltaa levenee.
Kaksoisraide saa odottaa
Kouvolasta Joensuuhun kulkevan Karjalan radan kaksoisraiteen rakentamista ei pystytä tällä erää jatkamaan hallituksen budjettiesityksen mukaisella summalla eli 90 miljoonalla eurolla.
– Kaksoisraideosuuksia jää vielä tekemättä, eli radan kapasiteettia ei vielä saada kasvatettua. Juuri valmistunut Imatran kaksoisraideosuus kuitenkin auttaa jo paljon, kertoo Väyläviraston suunnittelutoimialan johtaja Pekka Rajala.
Kaksoisraiteella tarkoitetaan sitä, että yhteen suuntaan menevällä junalla on käytössä oma raide ja sen vieressä kulkee toinen raide.
Eroon pullonkauloista
Karjalan radan kunnostuksen tarkoitus on nostaa Karjalan radan käyttöastetta ja parantaa liikenteen sujuvuutta.
– Kun pystymme järjestämään ohitukset paremmin myös junien täsmällisyys paranee. Junien ei tarvitse odottaa toisiaan ja myöhästymiset vähenevät, Rajala summaa.
Luumäki–Imatra välillä jopa yli 95 prosenttia tavarajunista kuljettaa puuteollisuuden tuotteita ja raaka-aineita, kertoo Metsäteollisuuden logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Timo Hatva.
Tavarajunien myöhästymisillä on hankalia seurauksia.
– Junien myöhästely vaikuttaa satamaan menevien tuotteiden toimituksiin, mutta myös tuotantoon, jos esimerkiksi raakapuulasti ei tule ajoissa tehtaalle. Junavaunut ovat suljetussa kierrossa, ja myöhästymiset vaativat aina uusein aikaikkunoiden löytämisen junalle, Hatva sanoo.
Metsäteollisuuden logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Timo Hatva pitää tärkeänä, että Karjalan rata saa jatkossa lisärahoitusta.
Tavarajunien määrä Luumäen ja Lappeenrannan välillä on kasvanut vuoden 2022 jälkeen 60 prosenttia, kun raakapuun osto Venäjältä päättyi.
Eduskunta äänestää hallituksen budjettiesityksestä joulukuussa. Sen jälkeen Väylävirasto käynnistää suunnittelutyöt ja kilpailutuksen. Työkoneita Karjalan radan Luumäen ja Lappeenrannan väliselle osuudelle on odotettavissa vasta vuonna 2026.
Artikkelia on korjattu 9.9. klo 18.55: Timo Hatvan titteliä korjattu. Tekstissä luki aiemmin, että Hatva olisi Stora Enson hallituksen jäsen.