Ylen toimitusjohtaja kommentoi työryhmän ratkaisua: Vaikuttaa ohjelmatarjontaan ja henkilöstömäärään

Leikkaukset vaikuttavat Ylen palveluihin ja ohjelmatarjontaan.

Kuvassa Merja Ylä-Anttila. Hän on pukeutunut mustaan jakkupukuun.
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Kuva: Niko Huusko
  • Jussi Mankkinen

Ylen rahoitusta pohtinut työryhmä julkisti tänään mietintönsä. Työryhmä leikkaa Ylen rahoitusta nostamalla Ylen arvonlisäveroa ja jäädyttämällä indeksikorotukset.

Yleä koskeva indeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi 2025–2027. Päätöksen vaikutus on 47 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasossa.

Ylen arvonlisävero nousee 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Päätöksen vaikutus on vuositasolla noin 19 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaa, että vuonna 2027 säästötoimien vaikutus nousee noin 66 miljoonaan euroon.

Ylen toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttila ilmoittaa olevansa tyytyväinen siitä, että työryhmä pääsi pitkien neuvottelujen jälkeen sopimukseen ja että sitä kautta se linjaa myös Yleisradion tulevaisuutta.

– Haluan todellakin kiittää eduskuntaryhmiä tästä sinnikkäästä työstä. Parlamentaarinen yhteisymmärrys on arvokas asia Yleisradion jatkuvan riippumattoman journalismin ja muun kehitystyön kannalta.

Ylä-Anttila kokee myös tärkeäksi, että matkan varrella on ollut paljon keskustelua siitä, mitä Yle saa tai ei saa tehdä.

– Arvostan sitä, että ryhmä päätyi laajan tehtäväkentän kannalle ja että Yleisradio saa toimia sisältöjensä osalta kuten aiemminkin.

Leikkaukset vaikuttavat ohjelmatarjontaan

Ylä-Anttila toteaa, että noin 66 miljoonan euron sopeutustarpeen myötä myös Yle on mukana julkista taloutta koskevissa talkoissa. Päälle tulee myös kahden, kolmen prosentin kustannustason nousu, joka johtuu muun muassa palkankorotuksista.

– Kyllähän tällä on merkittävää vaikutusta. Katsomme mietinnön vielä tarkkaan, eikä jokaista sanaa ole vielä tutkittu. Sen jälkeen tiedämme paremmin, mihin suuntaan mietintö meitä ohjaa.

Merja Ylä-Anttila kommentoi Yleen kohdistuvia leikkauksia.

Ylä-Anttilan mukaan leikkaukset tulevat näkymään sekä Ylen palveluissa että ohjelmatarjonnassa.

– Pyrimme toteuttamaan kaiken hyvin tasapuolisesti, jottei yksi ainoa kohderyhmämme tule kärsimään, vaan katsomme tarkkaan koko ohjelma- ja sisältöpalettiamme. Sitäkään en voi sanoa, etteikö henkilöstövähennyksiä olisi tulossa. Yksityiskohdista ja määristä en osaa vielä sanoa mitään.

Kyse on isoista vaikutuksista

Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden eli YOT:n puheenjohtajan Antti Laakson mukaan mietinnön lopputulos on ”aika raskas”. YOT:lla on noin 2100 jäsentä ja se edustaa Ylen työntekijätason ihmisiä.

– Arvio leikkauksista on lähemmäs 70 miljoonaa euroa vuonna 2027. Tämä tarkoittaa yli kymmentä prosenttia Ylen tuloista. Noin puolet Ylen kustannuksista tulee henkilöstöstä. Jos leikataan noinkin paljon, se näkyy väistämättä sisällöissä ja henkilökunnan määrässä, nämä kaksi asiaa kun linkittyvät toisiinsa.

Osviittaa antaa se, että kun vuosikymmen sitten Ylen indeksi jäädytettiin neljäksi vuodeksi, tällä oli vaikutusta satoihin henkilöstötyövuosiin.

– Aivan varmasti nytkin kyse on isoista vaikutuksista. Vetoamme vahvasti yhtiön johtoon, jotta irtisanomisia tulee mahdollisimman vähän ja että säästöjä löydetään muualta.

Antti Laakso on lopputuloksesta myös huojentunut.

– Parlamentaarinen perinne jatkuu, mikä on tärkeää. Yleisradio on Eduskunnan radio, ja sitä koskevat ratkaisut tehdään hallitus-oppositiorajan ylitse. Tämä estää tulevaisuuden, jossa hallitus ottaisi Ylen pelinappulakseen.

Journalistiliitto: Leikkaukset heikentävät suomalaista tiedonvälitystä

Journalistiliitto pitää Yleen kohdistuvia leikkauksia suurina. Liiton mukaan ne heikentävät luotettavaa suomalaista tiedonvälitystä ja johtavat todennäköisesti siihen, että media-alalta katoaa arvokasta osaamista.

– Näin isoja leikkauksia Ylen toimintaan ei voida toteuttaa ilman, että niillä olisi vaikutuksia sisältöihin. Siksi leikkaukset ovat menetys sekä suomalaiselle kulttuurille että suomalaisten oikeudelle saada tietoa, liiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Ahon mukaan Ylen rahoituksen leikkaus tarkoittaa sitä, että media-alalta katoaa jälleen merkittävä määrä työpaikkoja. Koko maasta on hävinnyt viime vuosina jo satoja alan työpaikkoja.

Hanne Ahon mielestä Suomi tarvitsisi johdonmukaisempaa ja pitkäjänteisempää mediapolitiikkaa.

– Tässä mielessä on hyvä, että Ylen rahoituksesta löytyi laaja sopu eduskuntapuolueiden kesken. Se on yksi tärkeä tae riippumattomalle yleisradiotoiminnalle.