Viime joulukuussa Yle otsikoi näin: Asuntokaupassa nähtävissä käänne. Marraskuussa kerrottiin, että kauppoja tehdään paikoin jo yli hintapyyntöjen.
Nopea googlaus kertoo, että viime vuoden syyskuun jälkeen hakusanoilla ”asuntomarkkinat käänne” löytyy 1760 osumaa.
Ne ovat tällaisia kuin tämän jutun pääkuvassa.
Media, asuntokauppiaat ja pankit ovat kertoneet yli vuoden ajan asuntomarkkinoilla tapahtuvasta käänteestä, vaikka samaan aikaan asuntomarkkinoilla on mennyt huonosti.
Esimerkiksi asuntomarkkinakatsaus vuoden tämän vuoden alkupuoliskolta kertoo, että asuntokauppamäärät jäivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla historiallisen matalalle tasolle.
Käännettä ei ole
Mitään käännettä ei ole tapahtunut.
Juttuja asuntomarkkinoista tehdään siksi, että ne kiinnostavat valtavasti yleisöä. Asialla on myös suurta yhteiskunnallista merkitystä. Suurelle osalle asunto on elämän isoin omaisuus. Lisäksi rakentamisella ja asuntokaupalla on iso vaikutus koko Suomen talouteen.
Suomalaisista yli kaksi kolmasosaa asuu omistusasunnoissa. Myyntiä ja ostoakin miettii moni. Aihe koskettaa isoa joukkoa.
Silti tuntuu hieman nololta, että jutut ja ennusteet osuvat niin usein harhaan.
Onko media mennyt vipuun?
Usein jutuissa haastatellaan kiinteistöalaa tai pankkeja. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna molemmilla tahoilla on intressi luoda optimismia markkinoille.
Markkinat vetävät paitsi silloin kun ihmisillä on rahaa ja korot ovat alhaalla myös silloin, kun ihmiset uskovat niiden vetävän. Tunteilla ja markkinafiiliksillä on merkitystä kauppojen syntymisessä.
Onko media mennyt asuntokauppiaiden ja pankkien vipuun?
Asuntomarkkinoita tutkiva Oulun yliopiston professori, Aallon kiinteistötalouden osa-aikainen professori Elias Oikarinen antaa käänteen ennustajille synninpäästön. Ennustaminen ei ole helppoa.
– Toki eri toimijoilla voi olla kannustimia puhua myönteisesti, jotta kauppa kävisi, mutta en näe siinä olleen mitään suurta vedätystä. On selvää, että joidenkin toimijoiden kommentteihin vaikuttaa heidän asemansa, mutta en koe, että kyse olisi huijauksesta, Oikarinen sanoo. Hän muistuttaa, että asuntomarkkinoidenkin kehitys liittyy osittain psykologiaan, kuten osakemarkkinoilla, ja lyhyen aikavälin vaihtelut ovat paljolti tunneperäisiä. Pidemmällä aikavälillä hinnat kuitenkin perustuvat markkinoiden todellisiin olosuhteisiin.
Toisin sanoen positiiviset ”nyt tapahtuu käänne” -uutiset saattava käynnistää markkinoilla käänteen, ihmiset lähtevät katselemaan asuntoja ostohousut jalassa ja kaupat käynnistävät ketjureaktion: asuntoja myydään ja ostetaan.
Ennustamisen takana vaikeasti ennakoitavia tekijöitä
Oikarinen kuitenkin muistuttaa, että isossa kuvassa kehitys riippuu talouden tilasta, joka Suomessa on sidoksissa ulkomaiden talouksiin, sotiin ja muihin vaikeasti ennakoitaviin tekijöihin.
– Suomen talouskehitys onkin ollut heikompaa kuin mitä vielä viime vuoden lopulla tai alkuvuodesta uskottiin.
Esimerkiksi tämän vuoden helmikuussa kun monet ennustivat positiivistä käännettä, Oikarinen itse arveli esityksessään PTT:n asuntomarkkinaennustetilaisuudessa, että oikeasti käänne tulee myöhemmin.
– Siinä vaiheessa monet muut tuntuivat ennustavan käännettä alkavalle keväälle. Itse ajattelin pitkälti tilastojen pohjalta, ettei markkinoilla tapahdu käännettä ennen syksyä. Monet olivat optimistisempia, mutta en lähtisi syyttämään heitä liikaa.
Toki tarpeeksi kauan kun ennustaa jotain käännettä, se todennäköisesti lopulta tulee.
– Jos riittävän monta kertaa ennustaa käänteen olevan tulossa, niin lopulta osuu oikeaan. Sitten henkilöä aletaan kutsua guruksi, kuten finanssikriisin aikaan, kun jotkut ennustivat vuosikausia romahdusta, ja kun se lopulta tapahtui, kaikki aiemmat väärät ennusteet unohtuivat ja heidät nostettiin kristallipallon haltijoiksi, Oikarinen sanoo.
Mediassa peiliinkatsomisen paikka
No mitä markkinoilla sitten käy? Euroopan keskuspankki laski tänään korkoa? Tämä on osittain leikillinen kysymys, mutta voiko tästä jo ennustaa käännettä kiinteistömarkkinoille?
– Aina voi ennustaa, mutta kehitys näyttää kyllä menevän siihen suuntaan. Olisin yllättynyt, jos lähiaikoina ei tapahtuisi jotain. Uskon, että olemme lähellä pohjaa, ja ennemmin tai myöhemmin markkinat elpyvät, ellei Suomen talous täysin pysähdy tai romahda, mikä on kuitenkin epätodennäköinen skenaario. Kaikki on mahdollista, mutta puhumme todennäköisyyksistä. Todennäköisintä on, että markkinat alkavat elpyä vähitellen, vaikka nopeita käänteitä en odota.
Aisopoksen faabelissa Poika ja susi paimenpoika vartioi kylän lampaita. Hän pitkästyy ja huvikseen huutaa kyläläisille, että susi hyökkää lampaiden kimppuun. Kyläläiset rientävät auttamaan, mutta poika nauraa, koska hälytys oli turha. Hän toistaa tempun useita kertoja. Kun susi lopulta oikeasti ilmestyy, kukaan ei tule auttamaan, koska he eivät enää usko poikaa. Susi syö lampaat, ja poika oppii katkeran opetuksen rehellisyydestä.
Ehkä meillä mediassa on tässä pieni peiliinkatsomisen paikka. Siis ihan uskottavuuden kannalta.
Toki kyse ei ole vain mediasta. Soten tuore selvitys kertoo, että suomalaisten talouslaitosten ennusteet ovat olleet viime vuosina ylioptimistisia. Ahti Karjalaista ja Niels Bohria lainaten: Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.
Alla olevalla videolla kerrotaan, minkälaisia vaikutuksia korkojen laskulla on kuluttajille.