Sairaskohtaus tai vakava onnettomuus voi yllättää kenet hyvänsä, iästä riippumatta. Joka vuosi yli 10 000 ihmistä Suomessa menettää toimintakykynsä joko yhtäkkisesti tai vähitellen.
Oletetaan, että sinulle kävisi niin ikävästi, ettet enää pystyisi hoitamaan omia asioitasi.
Yleensä luotetut ihmiset löytyvät perhepiiristä. Se ei kuitenkaan auta. Edes perheenjäsenesi ei saa hoitaa esimerkiksi omaisuuttasi tai talousasioitasi, ellet ole etukäteen valtuuttanut häntä.
Vanhuusoikeuden tutkija Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopistosta saa säännöllisesti puheluja ihmisiltä, joiden läheinen ei pysty enää hoitamaan omia asioitaan.
– Tosi monet ajattelevat, että he saavat automaattisesti hoitaa ikääntyneen vanhempansa tarvittavia asioita. Näin ei ole ollut enää vuosikymmeniin, Nikumaa huokaisee.
Toisen valtuuttaminen on helpointa tehdä edunvalvontavaltuutuksella. Silloin asioitasi hoitaa valitsemasi ihminen – itse valitsemissasi asioissa. Saat rauhallisemman mielen itsellesi ja läheisillesi.
Vältä raskas edunvalvonta
Edunvalvontavaltuutuksella vältät myös sen, että sinulle määrätään edunvalvoja. Se on raskaampi ja kaikille osapuolille kalliimpi vaihtoehto.
Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta sekoittuvat usein. Niiden sekä hoitotahdon eroja avataan jutun lopussa.
Edunvalvontavaltuutuksen voit tehdä täytettyäsi 18 vuotta, kunhan pystyt ymmärtämään valtuutuksen sisällön ja merkityksen.
Yli 40-vuotiaista suomalaisista vain noin joka kuudes on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen (lähde: DVV). Sitä nuorempien osuudesta ei ole tietoa.
– Edunvalvontavaltakirjan tekoon herätään liian myöhään. Valtakirja kannattaa laatia, vaikka olisit vielä nuori aikuinen tai keski-ikäinen, Henna Nikumaa muistuttaa.
Huolella ja harkiten voit laatia asiakirjan itsekin
Noin joka viides edunvalvontavaltuutuksen hakemus hylätään. Yleisin syy on muotovirhe. Niihin kuuluu esimerkiksi se, että todistajat ovat liian läheisiä.
Viranomaiset suosittelevat, että pyydät edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa apua asiantuntijalta. Se on erityisen tärkeää, jos haluat laittaa valtakirjaan yksilöityjä määräyksiä tai jos omaisuutesi ei ole aivan pientä.
Myös Henna Nikumaa suosittaa asiantuntijan apua. Joskus sitä on kuitenkin mahdoton hankkia esimerkiksi etäisyyksien takia.
– Silloin on parempi perehtyä asiaan ja tehdä edunvalvontavaltakirja itse kuin jättää se kokonaan tekemättä.
Jos ryhdyt laatimaan valtakirjaa itse, käy kunnolla läpi seuraavat viisi kohtaa.
1. Kenet valtuutan?
Juttele perheesi tai läheistesi kanssa asiasta. Mieti, kenet haluat valtuuttaa ja kysy heidän suostumustaan.
Viranomaiset suosittelevat, että valitset yhden henkilön ensisijaiseksi edunvalvontavaltuutetuksi. Lisäksi pitää valita vähintään yksi toissijainen valtuutettu, joka voi samalla olla varavaltuutettu.
Katso viranomaisen sivuilta, mitä tarkoittavat toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu.
Valitse ihmisiä, joihin voit luottaa.
Jos mahdollista, ota mukaan myös joku perhepiirin ulkopuolelta. Sukulaiset voivat olla esteellisiä joissakin asioissa. Esimerkiksi: jos toinen iäkkäistä vanhemmistasi kuolee, olet lapsena perintöasioissa esteellinen.
2. Missä asioissa?
Mieti, mitä asioitasi edunvalvontavaltuutettu hoitaa. Yleisimmin valtuutus koskee omaisuutta ja muita taloudellisia asioita. Se voi koskea myös henkilöä koskevia asioita eli terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä päätöksiä.
Näitä voit itse säätää ja rajata.
Laita edunvalvontavaltakirjaan tarkentavia ohjeita halusi mukaan. Tässä on muutamia esimerkkejä:
- Saako ensisijainen valtuutettu hoitaa asioitasi yksin vai täytyykö hänen sopia muiden valtuutettujen kanssa?
- Haluatko, että valtuutettu voi tarvittaessa myydä kiinteistösi? Silloin se pitää kirjoittaa valtakirjaan erikseen. Tee se, vaikket omistasi kiinteistöä. Saatat vaikka periä sellaisen tai osan siitä. Jos haluat antaa luvan lahjojen antamiseen, sekin pitää erikseen mainita.
- Voit rajata omaisuutesi myynnin ehtoja. Esimerkiksi kiinteistökaupan teossa voi olla tällainen ehto: ”Edellytyksenä on että joko vaimoni (nimi) hyväksyy kiinteistökaupan tai, ellei hän elä tai ole siihen kykenevä, lapseni (nimi) ja (nimi) molemmat antavat suostumuksensa kiinteistökauppaan.”
- Jos annat valtuutettulle luvan tehdä myös terveyteesi ja sairaanhoitoosi liittyviä päätöksiä, voit viitata omaan hoitotahtoosi, esimerkiksi näin: ”Henkilöä koskevia asioita hoitaessaan valtuutetun pitää noudattaa Omakantaan tekemääni hoitotahtoa”. Edunvalvontavaltakirja ei siis korvaa hoitotahtoa.
- Haluatko, että valtuutettu saa kertoa läheisillesi tietoja esimerkiksi terveydestäsi tai raha-asioistasi? Ellet kirjaa tätä, tietoja ei heru. Valtuutettu on lähtökohtaisesti salassapitovelvollinen.
- Voit määrätä, että valtuutetun pitää raportoida toimistaan. Esimerkiksi jos valtuutettuna on yksi lapsistasi, voit velvoittaa häntä pitämään muut sisarukset ajan tasalla asioiden hoitamisesta.
- Jos olet valtuuttanut jonkun hoitamaan taloudellisia asioitasi, hänen pitää toimittaa tehtävänsä alussa luettelo omaisuudestasi Digi- ja väestötietovirastoon. Vuosittain hänen ei tarvitse raportoida. Voit keventää valtuutetun taakkaa loppupäästä tällaisella lauseella: ”Määrään, että edunvalvontavaltuutuksen voimassaolon lakattua edunvalvontavaltuutettu ei ole velvollinen laatimaan päätöstiliä.”
- Voit kertoa toiveistasi esimerkiksi digijäämistösi suhteen. Esimerkiksi: ”Käyttäjätunnukseni ja salasanani löytyvät paikasta …”. Tämän voi toki tehdä myös testamenttiin.
Jokainen tapaus on yksilöllinen. Siksi edunvalvontavaltakirjan tekoon ei ole olemassa valmista sähköistä mallipohjaa.
Löydät kuitenkin hyvän mallilomakkeen Suomen muistiasiantuntijoiden oppaasta (sivut 36-37), jota Henna Nikumaa on ollut tekemässä. Hän ei suosittele muiden mallipohjien käyttöä.
Muistiasiantuntijoiden mallilomakkeesta on apua ehkä 80-90 prosentissa tapauksista.
Henna Nikumaa, vanhuusoikeuden tutkija
Viranomaisen sivulta suomi.fi löydät esimerkkitekstejä, et valmista maalipohjaa.
3. Muista voimaantuloehto ja printtaa
Edunvalvontavaltakirja on pätevä vain, jos siinä on voimaantuloehto. Se tarkoittaa lausetta, joka kertoo, milloin valtuutus tulee voimaan.
Esimerkiksi näin: ”Määrään valtuutuksen tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että tulen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistani”.
Kun koko teksti on valmis, tulosta edunvalvontavaltakirja ihan perinteisesti paperille.
4. Hanki kaksi todistajaa ja allekirjoita
Valtakirja on pätevä vain, jos olet allekirjoittanut paperin kahden esteettömän todistajan nähden. He allekirjoittavat sen itsekin samalla.
Esimerkiksi lähisukulaisesi ei ole esteetön. Liian läheinen todistaja on yleisin syy edunvalvontavaltakirjan hylkäämiseen.
Pyydä siis naapureita tai muita tuttavia todistajiksi. Todistajien ei tarvitse lukea valtakirjaa, he todistavat vain, että allekirjoitat sen täysivaltaisena.
5. Ota kopiot ja säilytä
Ota niin monta kopiota kuin valtuutettuja on.
Vain alkuperäinen valtuutuspaperi on laillinen. Se on järkevintä antaa säilytettäväksi ensisijaiselle valtuutetulle. Pidä yksi kopio itsellä ja anna muille valtuutetuille omat kopiot.
Sinun roolisi loppuu tähän. Jos käy niin ikävästi, että menetät toimintakykysi esimerkiksi sairauden seurauksena, valtuuttamasi ihminen lähettää alkuperäisen valtakirjan Digi- ja väestötietovirastoon ja hakee sen vahvistamista. Tämän voi tehdä sähköisesti. Mukaan täytyy liittää lääkärintodistus, josta ilmenee, miksi edunvalvontaa tarvitaan.
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen kestää parisen kuukautta ja maksaa 130 e (lähde).
Hae maksullista tai maksutonta asiantuntija-apua
Saat maksullista apua edunvaltontavaltuutuksen tekoon muun muassa pankeista sekä lakiasiaintoimistoista. Hintahaarukka on 100-600 euroa. Vähävaraisena voit hakea apua oikeusaputoimistosta.
Kaikki asiantuntijatahot löydät Omissa käsissä -kampanjan sivuilta.
Juttuun on saatu asiantuntija-apua myös Digi- ja väestötietovirasto DVV:n Sanna Sotaniemeltä.
Tämä artikkeli on osa Ylen Digitreenejä, joiden avulla voit opetella arjessa hyödyllisiä digitaitoja – hakuvinkeistä tietoturvaan. Vertaistukea saat Yle Oppimisen Facebook-ryhmässä Digitreenit.
Muokkaukset:
24.9.24: Lisätty faktaikkunaan lause Hoitopäätökset tekee terveydenhuollon ammattilainen eli lääkäri.
22.1.25: Lisätty linkki DVV:n uuteen sähköiseen palveluun, jossa voi laatia muun muassa omaisuusluettelon ja päätöstilin.
31.1.25: Poistettu jutun lopusta päättynyt kysely Yle Oppimisen sisältöjen käyttämiseen liittyen.