Pitkän ja kuuman kesän aikana on maastopaloja roihunnut Inarissa ympäri kuntaa. Kesällä oli useita paloja Inarijärven saarissa, ja syyskuussa kolme maastopaloa roihusi yhtä aikaa.
Laajassa kunnassa monet alueet jäävät jopa parin tunnin ajomatkan päähän lähimmästä paloasemasta. Nyt Lapin pelastuslaitos on suunnittelemassa yhdessä Inarin kunnan kanssa hanketta, jonka puitteissa syrjäisissä kylissä järjestettäisiin paloturvallisuuskoulutuksia.
Tämä on pilottihanke, jonka tavoitteena on saada toimiva malli, jota pelastuslaitos voi sitten laajentaa koko Lappiin, kertoo pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää.
– Harjoittelemme ensiavun ja muiden turvallisuustekijöiden taitoja. Tavoitteena on, että käydään opettamassa ja neuvottelemassa, miten toimitaan esimerkiksi Angelissa, Nellimissä ja muissa sovituissa kylissä, Mäenpää taustoittaa.
Syrjäkylässä koulutus otettaisiin avosylin vastaan
Angelin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ritva Torikan mukaan angelilaiset ovat pohtineet samanlaista koulutusta. Toive koulutuksesta heräsi, kun Angelin Lintupuolivaarassa paloi elokuussa 3–4 hehtaarin alue.
Angelista lähimpään isompaan kylään, Inariin kirkonkylälle, on noin tunnin matka.
– Se voisi auttaa, että ihmiset olisivat varautuneet ja tietäisivät mitä tehdä, jos jotain tapahtuu, pohtii Torikka.
Mäenpää ei vielä tiedä, milloin hanke tarkalleen alkaa. Hän kuitenkin arvelee, että tieto hankkeen rahoituksesta varmistuu parin viikon sisällä. Jos rahoitus järjestyy, hanke käynnistyy ensi vuoden alussa.
– Tämä on meillekin tärkeä ja mieluisa asia. Toivotaan, että saamme rahoituksen. Kouluttaisimme toki muitakin kyliä, mutta tästä hankkeesta saisimme tuen ja voisimme kehittää sitä, Riku Mäenpää sanoo.
Laajat selkoset ja hankalakulkuiset maastot hidastavat avunantoa
Syrjäkylien lähimpänä turvana ovat vapaaehtoiset palokunnat. He ovat usein ensimmäisenä paikalla, jos jossain syttyy maastopalo. VPK:n miehistö huolehtii myös ensiapu- ja pelastuspalveluista.
Pelastuslaitoksen vaativat tehtävät voivat olla erämaissa, jonne on mentävä mönkijällä tai moottorikelkalla. Niiden kuljettaminen hidastaa avun saamista.
– Jos vaikka retkeilijä loukkaa itsensä esimerkiksi Utsjoen Kaldoaivin alueella, siinä menee aikaa, kun mönkijällä pitää mennä. Käsivarren Haltin alue on hyvin suosittu retkeilykohde. Siellä on kivikkoista ja kulkeminen on hidasta, konkretisoi päivystävä palomestari Ville Rankinen.
Inarissa ja Utsjoella vapaaehtoispalokuntia on Saariselällä, Ivalossa, Inarissa, Karigasniemellä, Utsjoella ja Nuorgamissa.
Enontekiöllä vapaaehtoispalokuntia on Hetassa, Karesuvannossa ja Kilpisjärvellä. Sodankylän Vuotsossa on oma vapaaehtoispalokunta.
Angelin kyläläiset toivovat alkusammutuskalustoa
Angelin elokuisen palon jälkeen paikalliset alkoivat selvittää myös alkusammutuskaluston saatavuutta ja esittivät toiveen uudesta palokärrystä. Aiemmin kylällä on ollut alkusammutuskalusto peräkärryssä.
Angelin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ritva Torikka kertoo, että kärryä ei tällä kertaa saatu takaisin.
– Siellä todettiin, että se on liian monimutkaista, kun sitä pitää huoltaa joka kuukausi. Toinen syy oli se, että vesiletku ei ole riittävän pitkä. Ajattelimmekin, että he eivät aio sitä tuoda takaisin.
Palokärryt ovat Lapin pelastuslaitoksen mukaan hankittu ennen vuotta 2005, jolloin palolaitokset olivat vielä osana kuntia.
Ivalon pelastusasemalta kerrotaan, että alkusammutuskalustoja on aiemmin ollut tietyissä kohteissa. Nyt ei ole suunnitelmissa, että vastaavia kalustoja toimitettaisiin enää.
– On ollut haastavaa löytää kalustolle yhteyshenkilöitä ja tilanteen vaatiessa valjastaa kaluston käytön osalta osaavia ihmisiä esimerkiksi maastopalojen alkusammutuksiin. Alkusammutuskalustolle tarvittaisiin myös sopiva tila katon alta, kertoo viransijaisena toimiva palomestari Jyrki Jefremoff.
Kittilän Pokan kylässä on alkusammutuskalusto peräkärryssä, vahvistetaan kylältä. Tällä hetkellä se on huollossa.