Tie niin sanottujen eheytyshoitojen kieltämiseksi on mutkainen.
Eduskunnassa pohditaan nyt tarvitaanko eheyttämishoitoja kieltävää lakia lainkaan, vai riittääkö nykysääntely pahoinpitelyrikoksista ja pakottamisesta.
Yle kysyi rikosoikeuden asiantuntijan sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksiä siitä, millaiset mahdollisuudet kansalaisaloitteella on päätyä laiksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: kriminalisointi olisi tärkeä askel
Kansalaisaloitteista vain harva etenee eduskuntaan. Jopa 94 prosenttia niistä ei johda mihinkään. Jos kansalaisaloite ei miellytä hallituspuolueita tai osaa hallituspuolueista, laskee se todennäköisyyttä, että aloite etenisi eduskunnassa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kuitenkin uskoo ja toivoo, että eheyttämishoitojen kiellolla on etenemismahdollisuudet, vaikka se aiheuttaa ristivetoa hallituksen sisällä.
– Eheytyshoitoihin liittyy painostamista ja pakottamista. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat usein haavoittuvassa asemassa, ja tällainen toiminta on heille hyvin haitallista.
Stenmanin mukaan nykylain keinot puuttua ihmisten painostamiseen ovat kehnot.
– Usein on kyse painostamisesta ja erittäin voimakkaasta psykologisesta pakosta. Silloin olisi voitava myös rikoslain nojalla todeta, että kyseessä on ollut lainvastainen toiminta. Mutta rikoslaissa ei ole kovin yksityiskohtaisia säännöksiä, jotka juuri näihin tilanteisiin soveltuisivat.
Stenman kertoo, että esimerkiksi Norjan rikoslakiin on tehty hiljan muutos, jolla eheytyshoidot on kielletty. Suomessakin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat pala palalta edenneet.
– Olisi tärkeä askel, että eduskunnan enemmistö hyväksyisi tämän aloitteen.
Rikosoikeudellisesti edessä voi olla ”nysväämistä” ja ruuhkaa
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttisen mukaan lain kirjoittamisessa olisi monia mutkia edessä.
On ongelmia, joiden pohtiminen vaatii ”nysväämistä” ja lisäpulmia ja aiheuttaa se, että oikeusministeriössä on ruuhkaa. Etusijalla ovat hallitusohjelmassa jo sovitut lakihankkeet.
Hyttinen sanoo, että olisi selvitettävä, miten hyvin pystytään jo olemassa olevalla lainsäädännöllä puuttumaan eheytyshoitoihin.
Hänen mukaansa on mahdollista, että jos täysi-ikäinen pakotetaan eheytyshoitoihin, löytyy laista keinoja estää tämä jo nyt. Tatu Hyttinen muistuttaa, että pahoinpitely ei ole aina ”turpaan vetämistä”. Eheytyshoitokin voitaisiin tulkita pahoinpitelyksi.
– Henkinen väkivalta, joka vaarantaa toisen terveyden tai aiheuttaa vahinkoa, voi täyttää pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön. Jos jokin yhteisö käyttää vahvaa oikeudetonta painostamista eli pakottaa eheytyshoitoon, on rikoslaissa tätä varten pakottamissäännös.
Rikosoikeuden asiantuntija pohdiskelee myös sitä, että lain säätäminen vaatii vielä selvittelyä oikeusministeriössä. Rikoslakia ei pidä koskaan säätää turhaan. On pystyttävä osoittamaan, että kriminalisoinnille on todellinen tarve.
Yle kysyi vielä arviota siitä, miten pitkään eheytyshoitoa saatetaan vielä pohtia esimerkiksi lakivaliokunnassa, jossa se seisoo juntturassa.
– Eduskunta ottaa sen ajan, minkä ottaa, Valiokunnan puheenjohtajalla on tietenkin oikeus johtaa valiokuntaa. Kaiken kaikkiaan eheytyshoidot on mahdollisista kriminalisoida, mutta se ei ole helppoa.
Aloite jumittaa nyt lakivaliokunnassa
Eduskuntaan toistamiseen edennyt kansalaisaloite voi kaatua poliittiseen jarrutukseen.
Eheytyshoitojen kiellolle löytyy eduskunnasta vahvaa tukea. Käsittely on nyt kuitenkin jämähtänyt lakivaliokuntaan, missä kiistaa käydään hallituspuolueiden kesken.
Kokoomuksen puoluekokous on erikseen linjannut, että puolue kannattaa eheytymishoitojen kieltämistä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) asettui itsekin sen taakse pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.
Hallituspuolueista esitystä kannattaa myös RKP.
Toisella puolen rintamaa seisovat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, jotka ovat muistuttaneet, että rikosoikeuden näkökulmasta erillinen laki ei ole välttämättä selvin ratkaisu.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) ilmoitti viime viikolla laittavansa kansalaisaloitteen käsittelyn jäihin sen jälkeen, kun valiokunnasta oli vuotanut tietoja medialle. HS:n näkemässä luonnoksessa valiokunta olisi äänestänyt aloitteen hylkäämisen puolesta. Eerolan mukaan asian käsittely oli kesken.
Neljä lakivaliokunnan kokoomusjäsentäkin kannatti aiemmin lakialoitteen hylkäämistä ja selvityksen tekemistä eheytyshoitojen kieltämisestä. Käsittelyn jäihin laittamisen jälkeen he kuitenkin kertoivat perjantaina äänestävänsä lakialoitteen puolesta.
Tämä puolestaan sai perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän kyselemään viestipalvelu X:ssä kokoomuksen johtajuuden perään.
Seuraavaa lakivaliokunnan käsittelypäivää ei ole vielä tiedossa.
Täydennetty faktalaatikkoa 17.9. kello 7.01.