Tampereen turvakodeissa on ahdasta. Tänä vuonna jo 154 asiakasta on jouduttu ohjaamaan muualle, koska asiakaspaikat ovat jatkuvasti täynnä.
– Tälläkin hetkellä meillä on ikävä kyllä paikat täynnä eikä turvakotiin pääse, kertoo turvakotipalvelujen päällikkö Milka Suuniittu-Sakari Tampereen ensi- ja turvakoti ry:stä.
Tampereen kahdessa turvakodissa on tänä vuonna ollut 500 asiakasta. Se on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
Tampereen ensi- ja turvakoti ry vei viime perjantaina suuren kukkakimpun Hämeenkadun surmapaikalle.
Sosiaalisen median päivityksissä muun muassa yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Länsiö ja Tampereen ensikodin vastaava sosiaalityöntekijä Paula Malaska kertoivat, että tuodut 152 kukkaa muistuttavat 152 asiakkaasta, jotka eivät ole tänä vuonna mahtuneet täyteen turvakotiin.
Perjantain jälkeen turvakodista on ohjattu muualle vielä kaksi asiakasta lisää.
Noin 30-vuotias nainen ammuttiin torstaina Tampereen keskustassa. Naisen taposta epäillään 37-vuotiasta miestä.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan uhri oli Tampereen turvakodissa. Yle ei ole saanut vahvistusta tälle, sillä turvakoti ei kerro tietoa asiakkaistaan eikä poliisikaan kommentoi asiaa.
Toinen Tampereen turvakodeista sijaitsee surmapaikkaa vastapäätä.
Ilman apua ei jätetä
Suomessa turvakoteja on 29, jotka toimivat tiiviinä verkostona. Jossain päin Suomea jossain turvakodissa on aina tilaa, jos Tampereelle ei mahdu, Milka Suuniittu-Sakari sanoo.
– Pyrimme viimeiseen asti pitämään huolta siitä, että ihminen pääsee johonkin turvakotiin. Lisäksi voimme tehdä yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa ja miettiä sosiaalihuollon kanssa, voivatko he tehdä siinä tilanteessa jotain asiakkaan hyväksi.
Turvakotiin hakeutuu ensisijaisesti lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita naisia, miehiä tai perheitä. Turvakodit tarjoavat kriisiapua, turvattua asumista ja akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta.
Pulaa turvakotipaikoista on Pirkanmaan lisäksi esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa.
Sekä Jyväskylässä että Turussa on vain yksi turvakoti, kertoo kehittämispäällikkö Suvi Nipuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
– On alueita, joissa on liian vähän turvakotipaikkoja alueen kokoon ja tarpeeseen nähden. Tiedostamme kyllä, että aina ei ole kohtuullista edellyttää, että ihminen lähtee turvakotiin satojen kilometrien päähän kodista, työpaikasta, lasten koulusta tai päiväkodista, hän sanoo.
Turvakodit ovat valtion rahoittamaa toimintaa.
Pitkät turvakotijaksot aiheuttavat ruuhkaa
THL:n viime vuoden tilastot kertovat, että Pirkanmaalla turvakotijaksot olivat keskimäärin pidempiä kuin muualla Suomessa.
Milka Suuniittu-Sakarin mukaan syynä jaksojen venymiseen on kohtuuhintaisten asuntojen ja jatkopalveluiden puute.
– Kun vaihtuvuus on hidasta, osittain myös siksi joudumme käännyttämään ihmisiä pois. Jos turvakoti on koko ajan täynnä, emme pysty toteuttamaan tehtäväämme toimia akuutin kriisivaiheen palveluna, hän sanoo.
Yle kertoi jaksojen venymisestä jo toukokuussa.
Videolla Milka Suuniittu-Sakari kertoo, mikä merkitys jaksojen venymisellä on:
Suvi Nipulin mukaan suuret kaupungit tarvitsevat kyllä lisää turvakotipaikkoja, mutta niiden lisäksi tärkeitä ovat kriisivaiheen jälkeiset palvelut ja resurssit lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn.
– Turvakodit eivät toimi tyhjiössä. Lähisuhdeväkivalta on Suomessa ihan kansanterveysongelma. Turvakotipaikkojen määrän lisääminen ei tätä yksistään ratkaise, Nipuli sanoo.
Milka Suuniittu-Sakari toivoo turvakotipaikkojen lisäksi riittävästi rahaa ja resursseja sosiaalipalveluihin, väkivaltatyöhön ja poliisille.
– Tilanteet ovat nykyään äärimmäisen monimutkaisia. Väkivallan lisäksi on todella pitkäkestoisia sosiaalisia ongelmia eikä kukaan toimija pysty ratkomaan niitä yksin.