Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi, mutta käytännössä turvakotijaksot usein venyvät. Syynä on jatkopalvelujen puute.
Asiakkaita ei saada turvakodista eteenpäin, joten paikkoja ei vapaudu uusille tulijoille.
Tämä on tuttua Milka Suuniittu-Sakarille, joka toimii Tampereen ensi- ja turvakoti ry turvakotipalvelujen päällikkönä.
– Tämä on todella huolestuttava yhtälö. Meillä on ollut lapsiperheitä täällä jopa puoli vuotta sen takia, että heille ei järjesty turvallista asumista tai riittäviä sosiaalihuollon palveluita.
Viime vuonna Tampereelta ohjattiin 300 ihmistä muualle, koska omissa turvakodeissa ei ollut tilaa.
Tilastot kertovat, että turvakotien asiakasmäärät ja turvakodeissa vietettyjen päivien määrät ovat kasvaneet.
Jossain on aina tilaa
Uusille turvakotipaikoille on tarvetta erityisesti isoissa kaupungeissa. THL:n turvakotipalvelujen kehittämispäällikkö Suvi Nipuli kertoo, että Tampereen lisäksi esimerkiksi Turussa lähisuhdeväkivaltaa kohdanneita on jouduttu ohjaamaan muihin turvakoteihin.
Myös Nipuli korostaa jatkopalvelujen merkitystä.
– Palveluiden tulee toimia saumattomasti turvakotien kanssa. Asiakas tarvitsee jatkopalveluita esimerkiksi asumiseen, jottei turvakodissa vietetty aika venyisi aiheetta.
Aluekohtaiset erot turvakotien asiakasmäärissä ja asumispäivissä voivat olla suuria. Pienemmillä paikkakunnilla tilaa on todennäköisemmin.
– Esimerkiksi Rovaniemellä on lähes aina tilaa. Toisaalta pohjoisessa etäisyys lähimpään turvakotiin voi olla pitkä. Tavoitteenamme on saada myös pohjoisempaan Suomeen lisää turvakotipaikkoja, Nipuli sanoo.
Suomessa on 29 turvakotia, ja ne toimivat verkostona. Jos jossain on täyttä, asiakas ohjataan sinne, missä on tilaa. Suvi Nipulin mukaan tilaa on aina jossain.
Joskus paikkakunnan vaihdos on hankalaa, jos esimerkiksi lasten koulu tai vanhemman työ on tietyllä paikkakunnalla.
Jos olet kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa, Nollalinjan auttava puhelin auttaa ympärivuorokautisesti joka päivä maksutta (p. 080 005 005) sekä chatin kautta arkisin kello 9–15.