Ilmastotutkija ja professori Tapio Schneider vastaa Ylen kysymyksiin Kaliforniasta paikallista aikaa aamuseitsemältä. Se ei haittaa, hän on tottunut varhaisiin herätyksiin.
Schneiderilla on peräti kolmen maan kansalaisuus: Suomen, Saksan ja Yhdysvaltojen. Saksassa varttunut Schneider oli nuorena murtomaahiihtänyt kilpaa ja myöhemmin hän huomasi lumen määrän vähenemisen. Se johti kiinnostuksen ilmastotieteeseen.
Nyt Schneider tekee tiedettä näköalapaikalla, Kalifornian teknillisessä instituutissa Pasadenassa, Los Angelesin kupeessa. Koulu tunnetaan nimellä Caltech.
Schneideria huolettaa saastuminen – tai oikeastaan saastehiukkasten väheneminen.
Uusien teknologioiden ansiosta ilman laatu on monin paikoin parantunut. Kun fossiilisten polttoaineiden käyttö tulevaisuudessa lähtee kunnolla laskuun, ilma puhdistuu entisestään. Se tulee tarpeeseen, sillä edelleen joka vuosi noin 8 miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti saasteiden takia.
Mutta saasteet myös suojaavat meitä ilmastonmuutokselta. Saastehiukkaset heijastavat auringon lämpöä takaisin avaruuteen. Pilvet tarvitsevat muodostuakseen hiukkasia ja myös ne pitävät liiallista lämpöä loitolla.
Hiukkasten määrä ilmassa on suurin piirtein tiedossa. Osa niistä on luonnollisia, osa ihmisen toiminnan aiheuttamia.
Mitä saastehiukkasten väheneminen sitten merkitsee?
Schneider sanoo, että maapallon lämpötilaan saasteiden väheneminen voi vaikuttaa enemmän kuin mitä esimerkiksi hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC arvioi muutama vuosi sitten.
– Tämä on ilmastotutkimuksen suuri tuntematon. Ilman puhdistuminen voi lisätä lämpötilaa jopa asteen verran. Se voi olla paljon vähemmän tai enemmän, emme tiedä. Tulevan 30 vuoden ennustaminen on vaikeata. Hyödymme puhtaasta ilmasta, mutta se lisää lämpöä ja on vaikea sanoa, mihin tämä johtaa, Schneider sanoo
Mutkien kautta Kaliforniaan
Ilmastotutkijan juuret ovat Suomessa ja Saksassa. Schneiderin suomalainen äiti lähti nuorena opiskelijana Saksaan, tapasi siellä miehen ja he perustivat perheen.
Tapio Schneider varttui Pohjois-Saksan Braunschweigissa. Myöhemmin hän opiskeli fysiikkaa ja matematiikkaa Freiburgin yliopistossa.
Yhteydet suomalaisiin sukulaisiin ovat tiiviit. Schneiderin perhe vierailee vuosittain Suomessa ja nautti päättyneestäkin kesästä Heinävedellä.
Haastattelussa ei kuitenkaan käytetä sanaakaan suomea.
– Puhun suomea heikosti. Se oli oikeastaan ensimmäinen kieleni, äiti puhui sitä minulle, kun olin lapsi. Saksassa kukaan muu ei kuitenkaan puhunut suomea, ja 70-luvulla jotkut olivat sitä mieltä, että lasten ei ole hyvä puhua monia kieliä. Se tietenkin oli väärin, Schneider harmittelee.
Nuorena opiskelijana Schneider lähti vaihtoon Seattleen. Yliopiston koko ja tieteen tekeminen tekivät vaikutuksen ja Schneider juurtui Yhdysvaltoihin.
Ennen Caltechiä välipysäkkeinä olivat maineikas Princetonin yliopisto ja New York.
Caltech ei ole amerikkalaisen mittapuun mukaan suurensuuri, professoreita on 300 ja opiskelijoita noin 2 500. Schneider sanoo pienen koon olevan etu, koska se pakottaa olemaan tekemisissä muiden tieteenalojen edustajien kanssa.
Kalifornia kuumenee
Schneider on asunut Kaliforniassa jo 22 vuotta ja huomannut ilmaston muuttuneen. Lämpötilat ovat kohonneet, uutiskuvissa näkyy joka kesä tuhoisia metsäpaloja.
Kaliforniassa sataa eniten marras-huhtikuussa.
– Suurin ongelma on se, että jos lumipeite pienenee ja suurempi osa sateesta tulee talvella vetenä, keväällä ja kesällä on vähemmän maanviljelyn tarvitsemaa vettä, Schneider sanoo.
Koko maapalloa koskeva Pariisin sopimuksen tavoite taitaa karata. Sopimuksessa sitouduttiin lämpötilan nousun pitämiseen korkeintaan 1,5 asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan.
– Realistisesti ajatellen se ei ole vältettävissä. Koko energiasysteemimme korvaaminen lyhyessä ajassa ei ole mahdollista. Voimalaitoksen toiminta-aika on 30–40 vuotta, joten koko energiainfrastruktuuria ei voi vaihtaa vuosikymmenessä, Schneider arvelee.
Ilmastomalli työn alla
Kamppailu viileämmän tulevaisuuden puolesta jatkuu, ja Schneider tekee työtä etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumisen eteen. Hän johtaa eri yliopistojen osaajista koostuvaa työryhmää, joka laatii koko planeetan kattavaa ilmastomallia. Työ on jo loppusuoralla.
Mallin rakentamisessa on käytetty vuosikymmenien aikana kertynyttä dataa. Tekoälystä on ollut valtavasti apua sen analysoinnissa ja on tehnyt tutkijoiden työstä miellyttävämpää. Schneiden uskoo, että ilmastonmuutoksen ennustettavuus helpottuu mallin avulla.
– Tästä voi olla hyvin konkreettista hyötyä. Jos esimerkiksi Suomeen tai jonnekin muualle rakennetaan infrastruktuuri rankkasateita varten, sen pitää kestää tulevan 50 vuoden muutokset, Schneider kertoo.
– Tämä työ saa minut aamuisin ylös sängystä. Epävarmuuksien vähentäminen, sitä tavoittelen.
Miten Schneider arvelee ilmastonmuutoksen kohtelevan Suomea, yhtä kotimaistaan? Ilmastonmuutoksen merkit näkyvät jo ja etenkin talvet muuttuvat, lumipeitteet ohentuvat.
Kuinka mahtaa käydä murtomaahiihdon?
– Se voi vähentyä, mutta uskon sen jatkuvan varsin hyvänä vielä melko pitkään, Schneider sanoo.