Porttien takaa aukeaa miltei aavemainen näky: satojen hehtaarien teollisuusalueella levittäytyy kymmeniä tuhansia kerrosneliöitä tyhjäksi jääneitä varasto- ja toimistorakennuksia, joiden oli tarkoitus mahdollistaa ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoen Hanhikivenniemelle.
Itse ydinvoimalan paikaksi tarkoitettu allas lainehtii vettä, jossa sorsat uiskentelevat.
Hanhikivenniemelle oli tarkoitus nousta 1 200 megawatin ydinvoimala Fennovoiman ja venäläisen Rosatomin välisenä yhteistyönä.
Monien mutkien jälkeen hanke kaatui vuonna 2022 ja 570 hehtaarin keskeneräinen työmaa-alue jäi odottamaan uutta tulevaisuutta. Vuonna 2022 rakennettu moderni toimistorakennus jäi tyhjäksi ennen kuin se ehdittiin ottaa edes käyttöön.
Nyt Hanhikivenniemellä on alkanut Rosatomin tarkoitukseen rakennettujen työmaarakennusten purku. Tai melkein rakennettujen, sillä osaa nyt purettavista kahdeksasta rakennuksesta ei saatu koskaan valmiiksi.
Saippua, josta ei saa otetta
Pitkittyneeseen ja lopulta kaatuneeseen ydinvoimahankkeeseen eivät lähteneet mukaan ainoastaan Fennovoima ja Rosatom. Hanhikiven työmaa-alueella työskenteli Business Oulun mukaan vuosien aikana jopa satoja yrityksiä.
Yksi Hanhikiven ydinvoimalan rakennusprosessiin osallistunut yritys oli torniolaislähtöinen muun muassa nostopalveluita ja erikoiskuljetuksia tarjoava Havator. Havator lähti mukaan osakkaaksi myös Voimaosakeyhtiö SF:ään, joka omistaa Fennovoiman.
Havatorin entisen suuromistajan ja konsernijohtaja Erkki Hanhirovan mukaan Havator oli Hanhikivessä mukana valmisteluissa ja tarjoamassa palveluita.
– Varasimme toimitilat ja tontit ja olimme alustavissa rakennelmissa mukana pienellä kalustolla. Sitten se hiipui ja hiipui ja siirtyi ja siirtyi, Hanhirova kertoo.
Kuvagallerian kuvia klikkaamalla näet tarkemmat tiedot.
Lopulta hänen mukaansa ymmärrettiin, että hankkeesta ei tule mitään ja alueelta alettiin vetää henkilökuntaa pois.
Rosatomilla ei ollut Hanhirovan mukaan länsimaista johto-organisaatiota tai johtotapaa hankkeessa. Hän kuvailee hanketta saippuaksi, josta ei saanut otetta.
– Ikävä, pitkä kokemus.
Osa odottaa purkupäätöstä
Vasta aloitettu purku-urakka on määrä saada Fennovoiman toimitusjohtajan Matti Suurnäkin mukaan valmiiksi pitkälti tämän vuoden aikana. Ensimmäisen vaiheen aikana puretaan kahdeksan ydinvoimalatyömaan rakennusta, johon kuuluu muun muassa toimistorakennuksia, ruokala, maalivarasto ja pintakäsittelylaitos.
Purettavien rakennusten tuki-, katto- ja seinärakenteita voidaan esimerkiksi myydä eteenpäin jälkimarkkinoille, Suurnäkki sanoo. Rakennuksia voidaan myös siirtää ja rakentaa uudelleen.
Varsinaisen ydinvoimalan alueen ulkopuolella odottaa lisää purettavaa: muutaman sadan metrin päähän pääportilta sijoittuvaan 22 majoitusrakennuksen ja yhden saunarakennuksen asutuskylään piti majoittaa noin tuhat työntekijää.
Osa rakennuksista ehti olla hetken Rosatomin työntekijöiden käytössä ennen töiden keskeytystä. Nyt kaikki seisovat käyttämättöminä, samoin kuin majoituskylän viereen rakennetut varastot.
Näiden rakennusten osalta purkupäätöstä ei ole vielä tehty.
– Loppujen osalta ei ole tehty vielä päätöksiä miten lähdemme liikkeelle ja miten niille löydetään mahdollisimman hyvä kierrätys- tai uusi käyttökohde jossain muualla, Suurnäkki sanoo.
Myynnistä aikaista puhua
Fennovoima omistaa nykyisin käytännössä koko Hanhikiven ydinvoimalan alueen ja siellä olevan omaisuuden. Alue on tarkoitus myydä eteenpäin uudelle toimijalle, mikä on osasyy purkamiseen.
– Tärkeää on katsoa eteenpäin ja silloin tällaiset vanhaa palvelevat asiat haittaavat uuden tulevaisuuden kannalta, toteaa Suurnäkki.
Hän kertoo, että kiinnostusta alueeseen on ollut niin kotimaisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Vielä on kuitenkin liian aikaista puhua mistään konkreettisesta.
Samaan aikaan Fennovoima ja Rosatom selvittävät toisilleen esittämiä miljardien korjausvaatimuksia välimiesoikeuden käsittelyssä. Myös niissä voi kestää.
Suurnäkki ei kommentoi tarkemmin keskeneräisiä riitaprosesseja.
– Ne on kohtuullisen alkuvaiheessa ja kestävät vielä joitain vuosia tästä eteenpäin.