Keski- ja Itä-Eurooppaa viime viikosta asti riepotelleen Boris-myrskyn aiheuttamien kuolonuhrien määrä nousi keskiviikkona jo 23 ihmiseen, kun Tshekissä poliisi kertoi löytäneensä neljännen uhrin. Lisäksi kahdeksan ihmistä oli edelleen kateissa.
Myrskyn ja sen aiheuttamien tulvien jäljiltä on löytynyt kuolonuhreja myös Itävallassa, Puolassa ja Romaniassa. Voimakkaista tuulista, rankkasateista ja tulvista on kärsitty myös Unkarissa ja Slovakiassa. Seuraavaksi myrsky on siirtymässä Italiaan, uutisoi muun muassa Italian uutistoimisto ANSA.
Boriksen taustalta löytyy säätilanne nimeltä ”kylmä pisara”, kertoo ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin perehtynyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.
Samaan aikaan kun Pohjois-Euroopan ja Venäjän yllä on ollut voimakas korkeapaine, on Keski-Eurooppaan suihkuvirtausten johdosta syntynyt matalapaineen sola, Rantanen selittää.
Kun tämä sola on kuroutunut umpeen, on matalapaine jäänyt loukkuun korkeapaineen keskelle niin sanotuksi ”kylmäksi pisaraksi”, joka on aiheuttanut alueella pitkäkestoisia sateita.
Myös Alppien läheisyys vaikuttaa sateisiin.
– Kun sadepilvi osuu vuoristoon, se joutuu ikään kuin pakotetusti nousemaan ylöspäin. Se myös voimistaa näitä sateita, Rantanen kertoo.
Sattumalla osansa
Ilmastonmuutoksella on myös vaikutuksensa Boriksen kaltaisiin ääri-ilmiöihin.
Kuitenkin siinä missä vaikkapa helleaaltojen kohdalla ilmastonmuutoksesta johtuvat trendit voi nähdä selkeästi, on tilanne rankkasateiden kohdalla Rantasen mukaan erilainen, sillä säätilanteen vaikutus niihin on niin suurta.
– Tulvissa, rankkasateissa ja tämän tyyppisissä ilmiöissä muutokset ovat paljon vaikeampia havaita ja myös heikompia.
Rankkasateiden kohdalla on enemmän sattumasta kiinni, syntyykö niille otollinen säätilanne ja osuvatko sateet alueelle, jossa esimerkiksi tulvia syntyy helpommin.
– Varsinkin kesäaikaiset sateet ovat usein hyvin paikallisia. Voimakkaan sateen alue ei välttämättä ole kuin muutamia kymmeniä kilometrejä leveä, Rantanen sanoo.
Se kuitenkin tiedetään, että ilmastonmuutos voimistaa rankkasateita. Se johtuu Rantasen mukaan siitä, että lämpimämpään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä, mikä luo potentiaalia entistä rankemmille sateille.
– Rankkasateet ovat tyypillisesti noin 10–15 prosenttia voimakkaampia nykyilmastossa verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.
Muutos saattaa kuulostaa vähäiseltä, mutta Rantanen huomauttaa, että sen seuraukset saattavat olla eksponentiaalisesti pahemmat.
– Välillä ihan pienikin lisä voi olla riittävästi, että se vaikka rikkoo tulvavallin ja siten aiheuttaa katastrofaaliset tulvat.
Ilmastonmuutostutkimuksissa on myös todettu, että ilmastonmuutos tekee esimerkiksi rankkasateista entistä todennäköisempiä.
Hillintää ja sopeutumista
Rantasen mukaan ei ole viitteitä siitä, että ilmastonmuutos itsessään lisäisi ”kylmän pisaran” kaltaisia säätilanteita. Silloin kun säätilanne syntyy, on vettä kuitenkin odotettavissa tulevaisuudessa entistä enemmän.
Rantanen katsoo, että Keski-Euroopan kaltaisten tulvien ehkäisemiseksi tarvittaisiin kahtalaisia toimia. Tulviin ja sateisiin on mahdollista varautua esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla. Suurempi ponnistus puolestaan on se, että ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä.
– Sitä kautta ainakin rankkasateiden voimistuminen saataisiin pysäytettyä, Rantanen sanoo.