Huumaavan tuoksuinen ilta

Sanotaan, että parfymööri saa nenälle aikaan sen, mitä muusikko korvalle tai taidemaalari silmille.

Kiinnostus tuoksuja kohtaan on kasvanut ja luonut yhteisöjä ympäri maailmaa. Esimerkiksi tänä vuonna perustettu helsinkiläinen hajuvesiklubi kokoontuu parina iltana kuukaudessa aistimaan raaka-aineita valmiista tuoksutuotteista ja jakamaan tietoutta. Vastaavia ei Suomessa ole.

Sen ydintiimiin kuuluu viisi henkilöä, jotka tekevät yhdessä töitä tuoksujen ilon jakamiseksi.

– Tullakseen mukaan ei tarvitse olla asiantuntija. Riittää, että pitää tuoksuista ja luonnosta. Tilaisuuksissa on mahdollisuuksia tutustua uusiin tuoksuihin, erityisesti sellaisten pikkumerkkien tuoksuihin, joita ei laajasti tunneta, kertoo Helsinki Perfume Clubin perustaja Maksim Ekimovsky.

Hänen unelmansa oli yhdistää tuoksuihin intohimoisesti suhtautuvat ihmiset. Ekimovsky käynnisti Helsinkiin oman tuoksuyhteisön, vaikka kokemusta tuoksuista ei itsellä vielä paljoa ollut.

– Aloitimme hajuvesien valmistustyöpajoista, mikä ei ehkä ole helpoin aloitus, mutta tunsin jo alan perusteet ja olin itse luonut tuoksujen prototyyppejä.

Nyt yhteisön tilaisuudet on jaettu teemoittain ja kauteen sopivaksi. Esimerkiksi loppukesästä klubi järjesti illan, jossa tutustuttiin kauteen sopiviin persikan, kirsikan ja mustaherukan juurituoksuista luotuihin hajuvesiin.

Tapahtumiin osallistuvat esittelevät myös omia, harvinaisempia tuoksulöytöjään, joita on saatettu tuoda merten takaa. Liki puolet osallistujista on miehiä.

Illan kuluessa hajuvesistä pyritään hahmottamaan sokkotesteillä niille tyypillisiä ominaisuuksia.

Testilappuun suihkautettua tuoksua voi kuvailla myös väreillä, tunnelmilla ja tiloilla perinteisten raaka-aineiden lisäksi.

Monelle yhteisön jäsenelle hajuvesi on tärkeä väline itseilmaisuun.

Primitiivinen reaktio

Hajumuisto on erilaisten arvioiden mukaan pitkäkestoisin kaikista aistimuistoista, sanoo Turun yliopiston aistivaraisen havaitsemisen professori sekä flavorikemian dosentti Mari Sandell.

– Tuoksujen avulla voi päästä elämässään kymmeniä vuosia taaksepäin elokuvamaiseen hetkeen, jossa tietty tilanne nähdään tarkasti sellaisena kuin se aikanaan on koettu.

Sandell toimii myös Helsingin yliopistossa ruoan aistinvaraisen laatututkimuksen professorina.

Hänen mukaansa ihmiset voivat reagoida samaan tuoksuun hyvin eri tavoin.

Tuoksumuistot voivat laukaista voimakkaan tunnetilan.

– Joillekin voi tulla itku tai se voi johtaa jopa riemun riemunkiljahduksiin. Haistaessa omat henkilökohtaiset kokemukset ovat hyvin vahvasti läsnä.

Parfyymien taustalla on tarkka reseptiikka. Tyypillisesti tuoksu on rakennettu niin, että pullossa on kymmeniä tai jopa satoja hajumolekyylejä. Niiden keskinäisistä suhteista syntyy lopullinen tuoksuteos.

Haihtuvat molekyylit toimivat kuin aaveet: ne ovat näkymättömiä, mutta eivät jää huomaamatta. Nenässä hajuepiteelillä sijaitsee vastaanottimia eli reseptoreja, jotka kuljettavat viestin aivoille.

– Kun sopiva molekyyli löytää sopivan reseptorin, on se kuin molekyylin avain löytäisi reseptorin lukon, joka avautuu. Avautumisesta lähtee viesti hermoja pitkin aivoihin, joissa syväkin muisto voi nousta esiin, Sandell sanoo.

Ihmisellä arvioidaan olevan erilaisia ”lukkoja”, eli reseptorirakenteita, noin 400.

Tuoksumatkoja maailmalle

Helsingin hajuvesiklubin perustaja Maksim Ekimovsky ammensi tuoksuinspiraationsa kahdelta merkittävältä matkalta. Vajaa kolme vuotta sitten hän osallistui Berliinissä hajuvesityöpajaan.

Berliinin tunnettu taidekenttä ja lukuisten pienien hajuvesien artesaanimerkit herättivät Ekimovskyn halun oppia tuoksuista lisää.

– Se sytytti kipinän. Olin siihen mennessä opiskellut itsekseni, lukenut kirjoja, käynyt hajuvesikursseilla sekä hankkinut ensimmäiset raaka-aineet ja aloittanut kotilaboratorion perustamisen.

Toinen merkittävä käännekohta oli vierailu Grassessa, Ranskan ja kenties koko maailman hajuvesipääkaupungissa.

– Ranskassa koin uuden tason, kun puhuin parfymöörin kanssa ja tuntui kuin puhuisimme samaa kieltä. Nämä ihmiset olivat hyvin inspiroivia ja heistä tuli mentoreitani.

Matka vahvisti hänen päätöstään perustaa Helsinkiin yhteisö, joka keskittyisi hajuvesien luomiseen ja tuoksujen analysointiin.

Professori Mari Sandellin mukaan yhteiskunnassa on vähemmälle huomiolle jäänyt se, että osa ihmisistä on luonnostaan hajuaistiorientoituneita. Hajuaisti on yksilölle hyvin tärkeässä roolissa ja voi olla jopa dominoiva tekijä, joka on mukana kaikessa päätöksenteossa.

Vastaavasti henkilön hajuaisti voi olla aisteista heikoin, jolloin hän ei kiinnitä hajuaistillansa juurikaan huomiota.

– Se, minkälainen haistaja ihminen on, on hyvin henkilökohtainen ominaisuus. Lempituoksut vaihtelevat lähes joka ihmisen kohdalla, Sandell summaa.

Maksim Ekimovskyn lempituoksu liittyy lapsuusmuistoihin.

– Nahkainen ja savuinen tuoksu, joka muistuttaa lapsuuden kesälomien junamatkoista.