Älypuhelimen käyttö tuottaa vaikeuksia monille iäkkäille.
Vanhustyön keskusliiton Seniorsurff-etäopastuspalvelussa on huomattu, että edelleen kysymyksiä tulee jopa puhelimien peruskäytöstä.
Osa hyvinvointialueista on ottanut käyttöön mobiilisovelluksia, joiden avulla voi muun muassa ottaa chat-yhteyden ammattilaiseen. Iäkäs ei edes välttämättä tiedä, mikä chat on.
– Ongelmana ovat myös liian vaikeat puhelimet. Ostaja ei osaa kysyä eikä kyseenalaistaa kaikkea kaupassa. Toisaalta jos puhelin kaikkein halvin, sen muisti voi loppua kesken, kertoo johtava asiantuntija Tiina Etelämäki Seniorsurffista.
Hän muistuttaa, että jos hyvinvointialue ottaa käyttöön chat-palvelun, sen käyttöä pitäisi opastaa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue otti oman sovelluksensa käyttöön lokakuun lopulla. Ohjelmajohtaja Tapio Järvenpää kertoo, että helppoon käyttöön kiinnitetään huomiota.
– Tuotamme opastavia videoklippejä ja otamme yhteyttä digineuvontaa antaviin verkostoihin. Palvelua voi käyttää myös yhteiskäyttöisillä tietokoneilla. Puhelin- ja kirjepalvelut säilyvät, vaikka digitaalinen palvelu tulee mukaan.
Kuntien pitäisi koordinoida tukea iäkkäille
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon mielestä kuntien pitäisi koordinoida digituen järjestämistä. Siten järjestöt voivat jatkossa tuottaa digitukea.
Osassa kuntia tukea on hyvin, mutta joissain se vasta alkanut.
– Sehän ei ole rakettitiedettä, mutta käsitteet ja kieli kaiken kaikkiaan ovat monelle iäkkäälle ihmiselle vieraita.
Topo kertoo, että digiongelmat olivat viime vuonna yleisin syy, jonka vuoksi vanhusasiavaltuutettuun otettiin yhteyttä. Erityisen tärkeitä ovat yhteydenotot, joissa henkilö ei lainkaan osaa käyttää älypuhelimiin saatavia sovelluksia ja kokee, että häntä kohdellaan sen takia eriarvoisesti.
– On vaikeampi tai kalliimpi hoitaa asioita tai jopa mahdotonta tehdä ostoksia ilman äppejä. On linja-autoliikennettä, jossa lippuja ei voi ostaa ilman näitä.
Viime vuoden digitaitoraportin mukaan vain puolella 65–74-vuotiaista oli vähintään digitaaliset perustaidot. 75–89-vuotiailla sellaiset oli enää viidesosalla.
Vaarana kaksinkertainen eriarvoisuus
Vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topon mielestä yhteiskunnan on turvattava yhdenvertaiset asiointimahdollisuudet kaikille. Myös heille, joiden digitaidot ovat joko niin heikot, etteivät he koe voivansa turvallisesti asioida sähköisesti tai joilta digitaidot puuttuvat kokonaan.
– Tämä aiheuttaa tietenkin paljon turhautumista ja turvattomuuden tunnetta siitä, miten pystyy hoitamaan asioita. Digitaidottomat iäkkäät ovat riippuvaisia toisten avusta.
Taustalla on kaksinkertainen eriarvoisuusilmiö.
– Korkeammin koulutetuilla iäkkäillä on keskimäärin paljon paremmat digitaidot kuin matalammin koulutetuilla iäkkäillä. Matalammin koulutetut ihmiset yleensä tarvitsevat enemmän terveyspalveluita ja sosiaalipalveluita kuin korkeammin koulutetut. Tästä syntyy kaksinkertainen eriarvoisuus.
Topo muistuttaa, että jokaisella palvelutuottajalla on lakisääteinen velvoite neuvoa palvelujensa käyttöä.
Kokenut digiopastaja antaa vinkit älypuhelinmaailmaan
Digiopastaja Ilkka Konttinen toimii vapaaehtoisena vertaishenkilönä Turussa SenioriJelpissä. Viime vuonna opastettavia oli noin 600. Eniten pulmia ovat aiheuttaneet älypuhelimet.
1. Turvallisuusasiat kuntoon
Älä anna pankkitunnuksia muille.
Älä laita pankkitunnuksia sivustoille, joille olet päätynyt epämääräisten linkkien kautta.
Käytä mobiilivarmennetta, kun tunnistaudut esimerkiksi terveyspalveluihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain pankkiasioinnissa.
2. Osta itsellesi sopiva puhelin
Jos haluat vain soittaa, et tarvitse kallista älypuhelinta ja monenlaisia palvelupaketteja.
3. Pyydä apua sovellusten lataamiseen
Sovellusten lataamista ei kannata pelätä. Vaikka niissä kysytään henkilötietoja, ne ovat yleensä turvallisia. Apua kannattaa pyytää.
4. Ole rohkea
Ota rohkeasti digiasiat haltuun.
– On hienoa nähdä, kun ihmisille aukeaa uusi maailma, kun he esimerkiksi lataavat Yle Areenan, Konttinen sanoo.