Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet vuosien 2021–2024 aikana. Tieto selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta.
Noin viidennes opiskelijoista ilmoitti toimeentulonsa olleen erittäin niukka ja epävarma viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Kokemus oli vanhemmissa ikäryhmissä nuorempia yleisempää.
Heikko taloustilanne on yleisempi ammattikorkeakouluopiskelijoilla kuin yliopisto-opiskelijoilla.
Kaikista vastaajista viimeisen vuoden aikana neljännes ilmoitti pelänneensä ruoan loppuvan rahanpuutteen vuoksi. Lähes joka viides opiskelija kertoi tinkineensä lääkkeiden ostosta.
Talousahdinkoa selittää muun muassa korkean inflaation myötä nousseet kuluttajahinnat. Edelleen tilannetta on vaikeuttanut yleisen asumistuen leikkaukset viime keväästä lähtien.
Tulokset ovat samansuuntaisia kuin tutkimuksissa on havaittu nuorten aikuisten osalta koko väestössä.
Hallituksen tahto uhkaa syventää ahdinkoa
Suomen opiskelijakuntien liiton puheenjohtaja Lauri Kujala sanoo ammattikorkeakouluopiskelijoiden heikomman taloustilanteen johtuvan muun muassa siitä, että opintoihin kuuluu paljon palkattomia harjoitteluja.
Kujalan mukaan opiskelun ja palkallisen työn yhdistäminen on haastavaa. Kelan opiskelijalle maksama opintoraha on tällä hetkellä tasolla, joka pakottaa suurimman osa opiskelijoista töihin.
Omillaan asuvan täysi-ikäisen korkeakouluopiskelijan opintoraha on 279,38 euroa kuukaudessa. Opintoraha maksetaan, kun opiskelija suorittaa tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään viisi opintopistettä.
Opiskelijoiden taloustilanne voi jatkossa olla entistäkin heikompi, koska hallitus haluaa vaihtaa opiskelijat yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle.
Lainalla katetaan arjen menoja
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta selviää, että opintolainaa nostaneet opiskelijat käyttävät rahan ensisijaisesti arjen välttämättömiin menoihin.
Vastaajista 70 prosenttia kertoi tarvitsevansa lainaa ruokaan, asumiseen, liikkumiseen ja opiskelukustannuksiin.
Kujala kertoo, etteivät opiskelijat haluaisi elää lainalla. Tilanne on hänen mukaansa ristiriitainen.
– Tavoitteena on, että puolet nuorista valmistuu korkeakoulusta, ja tämä nähdään sijoituksena koko yhteiskunnalle. Mutta kun puhutaan kustannuksista, opiskelu nähdään opiskelijan sijoituksena itselleen, Kujala sanoo.
Tutkimukseen vastanneista opintolainaa nostaneista 15 prosenttia uskoi selviävänsä melko tai erittäin huonosti lainan takaisinmaksusta valmistumisen jälkeen.
THL:n johtava tutkija Laura Kestilän mukaan lainapainotteinen toimeentulo lisää osalla opiskelijoita taloudellista epävarmuutta.
– Erityisesti heillä, joilla ei ole hyviä työllistymisnäkymiä valmistumisen jälkeen, Kestilä sanoo.
Tutkimuksessa selvisi myös, ettei suuri osa opiskelijoista ole luottavainen oman tulevaisuutensa suhteen. Suurin osa kokee kuitenkin päivittäisen elämänsä hyvin turvalliseksi.
Oletko joutunut pelkäämään ruoan loppumista tai tinkinyt lääkkeiden ostamisesta? Miten toimeentulovaikeudet näkyvät ylipäätään arjessasi?
Teemme aiheesta juttua. Kerro kokemuksistasi alla olevalla kyselylomakkeella.
Käytämme vastauksia jutussa vain luvallasi. Henkilötietoja käsittelevät ainoastaan jutun teossa mukana olevat Ylen toimittajat. Jos sinulla on kysymyksiä lomakkeeseen liittyen, otathan yhteyttä anni.tuominen@yle.fi.