Tänä syksynä opiskelija-arkea varjostaa maailman tilanteiden lisäksi oma talous. Miten raha riittää arjessa inflaation kiihtyessä?
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchevin mukaan opiskelijoiden taloudellinen tilanne on huolestuttava.
– Opiskelija joutuu tällä hetkellä pohtimaan, lähteekö hän viettämään aikaa ja tutustumaan muihin opiskelijoihin, vai ostaako hän juhlamokkaa, jotta pysyisi aamulla hereillä opiskellessa, kiteyttää SYLin hallituksen puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev.
Kajaanin ammattikorkeakoulun 23-vuotiaat opiskelijat Inca Salomaa ja Pyry Heinoja ovat samoilla linjoilla.
– Opiskelijoilla ei ole kauhean isoja varoja muutenkaan elää kuin opiskelijabudjetilla, joka on surullisen kuuluisa siitä, että se ei kauheasti kasva, mutta hinnat nousevat. Opiskelijoiden tilanne pahenee koko ajan, se on vähän pelottava ajatus, pohtii kolmatta vuotta matkailua opiskeleva Inca Salomaa.
Ylen maalis–huhtikuussa 2022 tekemän selvityksen mukaan talous oli suomalaisten nuorten suurin huolenaihe, ja lähes puolet alle 30-vuotiaista nimesi pääasialliseksi huolekseen hintojen nousun.
– Se pelottaa ja tuo epävarmuutta, kiteyttää toisen vuoden insinööriopiskelija Pyry Heinoja.
SYLin hallituksen puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev näkee merkittävänä ongelmana sen, että opintotuen määrä ei ole noussut samassa suhteessa inflaation kiihtymisen kanssa.
Opintorahaa korotettiin 1.8.2022 alkaen 5,7 prosenttia eli 14,54 eurolla kuukaudessa.
Kun itsenäisesti asuvan 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintoraha oli ennen 253,69 euroa, on se elokuusta alkaen 268,23 euroa kuukaudessa.
– Se ei valitettavasti riitä tällä hetkellä opiskelijan taloudessa. Elinkustannukset, asumisen hinta ja energiakustannukset ovat nousseet, ja nyt kaavaillaan muun muassa ateriatuen maksimihinnan nostoa, luettelee Kouzmitchev.
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) kertoi STT:lle elokuussa, että opiskelija-aterian enimmäishintaa korotetaan 50 sentillä lokakuun alusta lähtien.
Kouzmitchev laskee, että jos opiskelijaruokailuun kuluu päivässä 50 senttiä enemmän kuin ennen, tekee se viikossa 2,50 euron ja kuukaudessa 10 euron korotuksen budjettiin.
– Jos indeksikorotus on 14,50 euroa kuukaudessa, ja siitä 10 euroa menee opiskelijaruokailuun, niin opiskelija voi pohtia, käyttääkö hän jäljelle jääneet 4,50 euroa vuokran hinnan nousuun, energian hinnan nousuun vai ruokakauppaan, jossa kahvin hinta on noussut useita euroja tämän vuoden aikana.
Töitä tehdään, vaikka opinnot kärsisivät
Opiskelijat Pyry Heinoja ja Inca Salomaa ovat etsineet useita erilaisia ratkaisuja ongelmaan. Salomaa työskenteli jo viime syksynä pikaruokaravintolassa ja baarityöntekijänä.
– Täällä Kajaanissa ei ole tukiverkkoa, joten ei voi mennä vanhempien luo, jotta ei tarvitsisi maksaa vuokraa. Oli pakko tehdä kahta työtä koulun ohella jonkin aikaa, jotta pystyin elättämään itseni. Koulumenestys ei ollut kaikista paras mahdollinen, kertoo Inca Salomaa.
Salomaa pohtii, että vaikka opiskelun pitäisi olla päätoimista erityisesti päivätoteutuksessa, työskentely verottaa jaksamista. Syksyllä 2022 hänen omaan opiskelijaelämäänsä tulee muutos, kun edessä ovat vaihto-opinnot Skotlannissa.
– Ei tarvitse enkä oikeastaan saakaan viisumillani tehdä töitä, eli pystyn keskittymään vain olennaiseen eli opiskeluun.
Myös taloudellinen tilanne helpottuu.
– Tosi koomista, mutta taloudellinen tilanne on parempi kun lähden vaihtoon. Saan samat tuet kuin Suomessa, mutta lisäksi saan tukea koululta. Pystyn elättämään itseni ja maksamaan kaikki kulut. Siellä asuminen on minulle halvempaa kuin asuminen Kajaanissa, Salomaa kertoo.
Pyry Heinoja rahoittaa opiskelunsa baari- ja keikkatyöntekijänä. Hän on aloittanut myös dj-työt. Tulevaisuudessa haaveissa ovat oman alan työt.
Vaikka Salomaan tilanne muuttuu vaihdon ajaksi, huolettaa se, miten opiskelija saa rahansa riittämään arjessa.
– Ihan tosi hyvä kysymys, en tiedä. Sitä tässä mietin vähän väliä, että mistä sitä penniä pitää venyttää tai pitääkö jättää joku asia tekemättä tai tinkiä laatuasioista, kun varat eivät riitä.
Muotia rakastava Salomaa haluaa käyttää laadukkaita vaatteita ja kertoo sen olevan peruja kotikasvatuksesta.
– Asiasta pitää maksaa, jos haluaa hyvää ja kestävää. Jos ei ole rahaa, joutuu ostamaan halvempia tuotteita ja vaatteita. Se on vähän kuin noidankehä. Kun ostan halvemman tuotteen, joka ei kestä yhtä kauan, ostan halvan tuotteen monta kertaa, mutta se on sillä hetkellä halvempi vaihtoehto ja sillä hetkellä säästää rahaa, jotta pystyy käyttämään sen pienen määrän johonkin muuhun.
Pyry Heinoja on alkanut kokata enemmän itse ja valmistaa myös itse alkoholia.
Jos tilillä olisi 10 euroa rahaa, opiskelijat käyttäisivät ne eri tavoin.
– Ostaisin varmaan energiajuoman, pohtii Heinoja.
Kasvisruokaa syövä Salomaa ostaisi tofua tai soijarouhetta makaronilaatikkoa varten, jota saa tehtyä kerralla paljon ja on edullinen.
Opintolainan ottamisessa on nyt paljon pohdittavaa
Inflaation kiihtyessä Kouzmitchev on huolissaan myös opintolainojen määrien lisääntymisestä.
– Kun opiskelijan opintoraha ei riitä asumiseen, elämiseen ja päivittäisiin menoihin, joutuu ottamaan lainaa. Silloin opiskelijat ovat käytännössä ainoa ihmisryhmä Suomessa, joka joutuu elämään lainaksi.
Lainan ottamisella voi olla vaikutusta Kouzmitchevin mukaan myös mielenterveyteen ja jaksamiseen.
– Opiskelijat ovat poikkeuksellisen velkaantuneita tällä hetkellä. Korkojen nousu saattaa vaikuttaa myös heihin. Lainoja ei välttämättä uskalleta ottaa, joten toimeentulo huononee ja pakottaa priorisoimaan muihin asioihin kuin opiskeluihin.
Osamaksut ja luotolla maksaminen voivat houkutella tiukassa rahatilanteessa, mutta se voi johtaa vaikeampaan tilanteeseen myöhemmin.
Myös Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä näkee tilanteen haastavana opiskelijoille.
– Korkojen nousun vuoksi opintolainakaan ei toki valitettavasti ole enää niin halpaa kuin aiemmin, pohtii Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä.
Hölttä suosittelee menojen tärkeysjärjestyksen miettimistä, menojen seurantaa, säästövinkkien hyödyntämistä ja esimerkiksi sopimusten kilpailuttamista.
– Yleisesti omasta rahankäytöstään, menoeristä ja sopimuksista olisi erityisesti nyt entistä tärkeämpää olla tietoinen ja seurata tarkemmin hintojen kehitystä ja mitä taloudellisia sopimuksia, esimerkiksi sähkösopimuksia, on järkevä tehdä missäkin tilanteessa ja ajassa.
Opiskelijat kaipaavat talousneuvontaa jo peruskouluun tai toiselle asteelle
Inca Salomaa toivoisi talousneuvontaa nuorille ja opiskelijoille. Hänen mukaansa budjetointitaitoja ei ole opittu eikä rahasta ole puhuttu kavereiden kanssa.
– Opiskelijoille pitäisi opettaa budjetoinnin tärkeyttä ja sitä, mitä tehdä jos tilillä on vain 10 euroa rahaa. Mistä löytää apua ja miten selvitä seuraavalle etapille, Salomaa pohtii.
Pyry Heinoja on samoilla linjoilla.
– Tämä on monelle ihmiselle ensimmäinen askel aikuisuuteen, moni muuttaa tässä vaiheessa omilleen. Tulee niin paljon muita asioita, että rahankäyttö ei ole prioriteetti sillä hetkellä, varsinkin kun budjetointia ei opeteta peruskoulussa tai edes lukiossa. Yksilön pitää se opetella, pohtii Heinoja.
Valtakunnallinen sosiaalialan järjestö Takuusäätiö tukee itsenäistä selviytymistä arjen raha-asioissa ja velkojen hoidossa. Säätiö korostaa erityisesti menojen tärkeysjärjestystä.
– Jos rahat ovat tiukilla, on tärkeää osata tarvittaessa priorisoida menoja ja pitää huoli siitä, että arjen sujumisen kannalta tärkeät elämisen perusmenot tulee maksettua ensimmäisenä. Näitä ovat esimerkiksi vuokra, sähkölasku, vakuutukset, liikkuminen, puhelin- ja nettiliittymämaksut, kertoo Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä.
Mielenterveyteenkin kiinnitetään talousneuvonnassa huomiota
Konstantin Kouzmitchev on huolissaan tilanteen vaikutuksista koko sukupolveen. Hän pelkää, että pahimmillaan vaikea taloudellinen tilanne johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnasta.
– Masennus ja mielenterveyden oireilut näkyvät siinä, että opiskelija ei pääse kiinnittymään yhteiskuntaan. Se nähdään massiivisena inhimillisenä kärsimyksenä, mutta se nähdään myös taloudellisena menetyksenä suomalaiselle yhteiskunnalle, Kouzmitchev pohtii.
Kelan mukaan työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kääntyi vuonna 2021 laskuun ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Kela seuraa tilannetta ja ilmiön syitä. Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä pääosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.
– Onko mitään järkeä tehdä tästä koulutusjärjestelmästä niin paineistettua tutkinta-aikojen rajaamisella ja opintotuen sekä toimeentulon rajaamisella? Meillä valmistuu ihmisiä ehkä ajoissa mutta jo valmiiksi väsyneinä tulevaisuuden työelämää ja yhteiskunnassa toimimista varten, Kouzmitchev kysyy.
Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä kertoo, että talousneuvonnassa kiinnitetään huomiota myös mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin.
– Moni kokee huojentavaksi jo sen, että saa ylipäänsä keskustella velkahuolista jonkun kanssa luottamuksellisesti ja joka osaa suhtautua tilanteeseen rakentavasti ja kannustavasti ilman tuomitsemista, Hölttä kertoo.
Miten olet itse pärjännyt opiskelijabudjetilla? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 31. elokuuta klo 23:een saakka.